Tiistaina aamusta kurvattiin Sastamalaan, sieltä aarteita kyytiin. Baja projektiin löytyi priimakuntoinen etuakselisto!
Yhden aikoihin oltiin Raumalla ja Poroholmassa. Käytiin maksamassa yksi yö ja tarkoitus oli katsella josko täällä viihtyisi vaikka toisenkin yön.
Leiripaikaksi saatiin lähes merenrantatontti ja laitettiin leiri pystyyn. Mereltä kävi tasaisen katkeamattomana virtana reilu 7m/s puhuri. Hupparin sai kiskaista päälle vaikka oli pilvetön taivas ja reilusti päälle 20 astetta lämmintä. Hieman jännitti kauanko katos pysyy tuulessa kasassa.
Ei jääty tuuleen ihmettelemään sen enempää vaan suuntasimme samantien kohti keskustaa ja vanhaa kaupunkia. Kaikki oli kävelymatkan päässä joten auto sai jäädä nauttimaan merituulesta.
Pari-kolme tuntia vierähti mukavasti, tepasteltiin vanhakaupunki läpi ja tutkittiin kaikki matkan varrelle osuneet pikkupuodit. Kaupungilla tarkeni hyvin shortseissa ja t-paidassa. Vanhakaupunki oli nähty ja tässä vaiheessa alkoi maha mouruamaan, edelleen oltiin liikenteessä aamupalan voimin.
Hilppastiin takaisin leirintään, totesimme että katos oli vielä pystyssä ja sama 7m/s puhuri kävi edelleen mereltä päin. Päivällisen valmistus tuulikoneessa ei oikein napannut joten kiersimme pikaisesti leirinnän kolme eri ruokapaikkaa läpi. Kahdessa paikassa pizzoja, näyttivät hyvältä mutta menivät kategoriaan pieniä mutta kalliita ;)
Ravintolalaivassa oli tarjolla burgeria joten sinne ja tilausta sisään. Kassaneiti oli sen oloinen että hommat eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa. Vähän jänskätti että mitä sieltä tulee mutta sapuska oli hyvää, sitä oli tarpeeksi ja nälkä lähti. Tässä vaiheessa, täydellä vatsalla, kassan flegmaattisuus lähinnä jo nauratti ;)
Keho oli ravittu ja oli hyvä kellahtaa hetkeksi bussiin. Tovi kun oltiin pötkötelty ja katseltu tuulenvoimasta pallona olevaa katosta päätimme purkaa katoksen pois. Ei tuota lepatusta jaksaisi koko yötä kuunnella ja jännittää, että milloin katos lähtee lentoon. Vaikka ilta-aurinko alkoi jo paistaa leiriin, niin tuuli ei osoittanut mitään laantumisen merkkejä.
Hupparit päälle ja kävimme hieman kiertelemässä leirintää. Uimaranta näytti kivalta mutta jatkuva kylmä tuuli ja jokapuolella näkyvä hanhenpaska hiekassa ei houkuttanut edes kahlaamaan.
Tuulikone jatkoi puhuria, pihalla iskuskelu ei napannut ja alue oli vähän niinkuin nähty joten painuttiin bussiin takaisin pötköttelemään.
Pari tuntia oikaistiin ja auringonlaskua mereen kun oltiin lähdetty hakemaan, niin vaatteet päälle ja takaisin tuuleen. Sinnehän se nätisti humpsahti puoli yhdentoista aikoihin.
Takaisin peiton alle ja aamulla ennen kahdeksaa oltiin jo hereillä. Tuulikone jatkoi puhuria edelleen. Pikaiset aamupesut ja päätettiin että aamupala syödään jossain tienpäällä.
Noh, tullaanko uudestaan. No jaa, alueena ihan kivanoloinen mutta huolto kyllä sakkasi pahemman kerran. Toisessa huoltorakennuksessa oli jatkuvasti niin paljon kusta vessan lattialla että olisi saanut olla kumpparit jalassa. Yhdellä kertaa suihkuttelin lattian ensin käsisuihkulla puhtaaksi ennenkuin kehtasin edes astua kynnyksen yli sisään. Myöskään se ruskea tavara vessan seinässä ei mahtanut olla suklaata...
Toisessa huoltorakennuksessa oli hieman kuivempaa mutta ei sielläkään tainnut käydä siivouspartio paikalla missään vaiheessa koko vuorokauden aikana. Vessakopit olivat myös kuin jostain sketsistä. Vaikken kovin pitkä mies olekkaan, niin ovessa olisi pitänyt olla polvien mentävä aukko kun pöntölle istui. Ovi oli noin puoli metriä liian lähellä pönttöä tai jotain! Samalla piti yrittää vahtia ettei housut uineet lattialla edellisten sankareiden eritteissä. Aamusuihku hoitui vähän kuin bidee suihkua käyttäen, kun suihkukopissa oli suihkuteline hajalla. Ei tarvinnut pestä hiuksia.
En tiedä mistä ne viisi tähteä tälle alueelle on myönnetty tai sitten kaikki aikaisemmat paikat missä on tullut leiriydyttyä ovat olleet 20 tähden alueita 😁 Varmaan omalla vaunulla/asuntoautolla ihan OK mesta jos ei tarvitsisi käyttää yleisiä tiloja.
Ei siis ihme ettei aamupalan valmistus kinostanut ja suuntasimme pika-pikaa takaisin tienpäälle.
Seuraavaksi oli tarkoitus suunnata Poriin ja tsekkaamaan Siikaranta Camping. Puolessamatkaa napsahti puhelimeen viestiä, että olemme saattaneet altistua edellisenä viikonloppuna. Kiva kiva. Tikkulan ABC:lle siis vetämään tankki täyteen ja työntämään tikut nokkaan.
Toiselle napsahti samantien positiivinen tulos joten viikon reissu oli sitten taputeltu reilussa vuorokaudessa. Auton keula kohti kotia ja loppuviikko vietettiin koronaa kotona potien. Seuraavana aamuna positiivinen viiva piirtyi testiin myös toiselle matkalaiselle.