keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Rallatusta koneesta...

Pitkäänhän sitä selvittiin ilman ongelmia. Kuskinpuolen venttiilikoneiston ääntelyä kuuntelin stetoskoopin kanssa ja päädyin aukaisemaan venttiilikopan. Nyt huomasin, että suojaputkien "jousilanka" oli tullut asennettua väärin. Lanka oli alareunasta putkien sisällä eikä putken alareunaa vasten, kuvassa punaiset nuolet. Olin sitten tulkinnut asennusoppaan tekstin väärin ja lanka oli aikoinaan konetta purettaessakin näin, luotin alkuperäiseen asennukseen. Ei olisi pitänyt luottaa. Yksi työntötanko osui lankaan ja piti rallatusta.

Korjasin vian ja ajelin päivän mutta illalla rallatus ilmestyi taas mutta tällä kertaa vain kaasua höllätessä. Koppa auki ja tällä kertaa lanka oli lopsahtanut irti vihreän nuolen kohdasta.

Koppa kiinni mutta edelleen kuului virhenuotti tuolta suunnalta kaasua höllätessä. Seuraavaksi purin koko nelosen venttiilikoneiston ja sieltä löytyi päästään vähän länässä oleva työntötanko. Muistan konetta kasatessa tarkastaneeni tangot mutta silmä ei silloin ollut tarpeeksi harjaantunut. Noh, nyt on harjoitusta saatu kantapään kautta.

Nippu tönäreitä lähti hankintaan ja tätä kirjoitellessa osia odotellaan saapuvaksi, hetkenä minä hyvänsä. Bussi on siis toistaiseksi telakalla...

Se hyvä puoli tässä kaikessa on ollut, että harjoittelu on tuottanut tulosta. Alussa venttiilien säätö tuntui moottoripukissakin työläältä. Seuraavassa vaiheessa nostin bussin perän aina ylös, että pääsin venttiilikoneistoon käsiksi. Nyt bussi seisoo omilla pyörillään ja säätö, yms. toimenpiteet onnistuu hetkessä ilman mitään kikkailuja bussin vieressä maaten.

Bussin mukana tullut "viriviri" pakoputki ei miellyttänyt. Liian äänekäs ja viime reissulla raapi maata pariin otteeseen, se oli viimeinen naula arkkuun. Eilen tontille saapui orggis takapönttö asennustarpeineen.

"Top Quality German" laatua. Paikoilleen ruuvatessa alkoi sitten öljyntäyttöputken ja lohkon välistä valua moottoriöljyä lattialle, priceless! Tuo öljyntäyttöputken syvennys oli sitten reilu 30mm väärässä kohtaa ja pönttö painoi öljyntäyttöputkea, mistä aiheutui vuoto. Pönttö irti ja paikkaamaan vuotoa. Vuodon paikkauksen jälkeen paransin pöntön laatua kahden kilon lekalla ;) Nyt mahtui pönttö hyvin paikoilleen, eikä mikään ylimääräinen osa jäänyt puristuksiin.

Ennen ja jälkeen. On tuo nyt huomattavasti paremman näköinen, eikä pitäisi enää raapia maata töyssyissä!

Vielä kun saisi venttiilikoneiston kuntoon, niin pääsisi ihmettelemään uutta äänimaailmaa.

 

torstai 14. toukokuuta 2015

1400km huolto

Kummasti sitä on vain kilometrejä mittariin kertynyt. Sunnuntaina nostin bussin pukkien päälle tarkastusta ja huoltoa varten. Vaihdoin öljyt ja suodattimen, kaikki vaikutti olevan OK siellä suunnalla. Tsekkasin alustan ja sielläkin kaikki oli kunnossa. Oikeanpyörän takalaakerissa on edelleen sama klappi kuin paikoilleen laitettaessa, ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen. Annan olla ja seurailen tilannetta.

Maanantaina saapui viimeinen puuttunut jäähypelti. Lämpösuoja äänenvaimentimen ja takaosan jäähypeltien väliin. Sen verran tuosta ainakin on apua, että pidemmän motaripätkän jälkeen kärsi sormia pitää puhaltimen edessä olevissa jäähypelleissä konehuoneen puolella. Tarkoittaa ainakin viileämpää menoilmaa kansien suunnalle ;)

Huollon yhteydessä säädin myös venttiilit. Kuskin puolen venttiilikoneisto on ollut hieman äänekkäämpi alusta saakka. Pariin otteeseen taas säädin ja tarkastin mutta varsinkin nelossylinterin venttiilikoneistosta kuuluu edelleen selvää rallatusta, kun stetoskoopin kanssa konetta kuuntelin. Myös ilman apuvälineitä tuon naputuksen ainakin oma korva poimii pakoputken pörinän seasta. Ei kiva :( Oikea puoli koneesta on hiljainen ja siellä äänimaailma on ihan normaali. Pitää varmaan purkaa viikonloppuna...

Kaasareiden kanssa innostuin suutinjumppaan. Nyky bensassa kun on tuota viinaa jo jonkin verran, niin päätin kokeilla olisiko suuttimien vaihdolla mitään vaikutusta kulkupuoleen. Tämä ajatus heräsi siitä, kun ajelin tankillisen verran 98E:llä (vähemmän alkoholia kuin E10:ssä) ja sillä kone tuntui toimivan olevinaan paremmin. Pääsuuttimet olivat alunperin 135:set ja ainakin teoriassa liian pienet E10:lle. Näillä en lisäksi saanut konetta menemään liian rikkaalle sitten millään.

Tilasin nipun uusia pääsuuttimia. Lueskelin aiheesta ja päädyin vaihtamaan alkuperäisten suuttimien tilalle 140:set. Tuon verran pitäisi käsitykseni mukaan suutinta suurentaa vähintään, että 10% alkoholin lisäys saataisiin kompensoitua.

Ikävä puoli tässä on, että kumpikin kaasari pitää suuttimen vaihtoa varten purkaa pois konehuoneesta. Mutta pienen jumppaamisen jälkeen olin positiivisesti yllättynyt. Kaasarit sai säätöihin nyt helpommin kuin kertaakaan aikaisemmin tai sitten säätäminen alkaa tulla selkärangasta kaiken tämän rumban seurauksena ;) Kulkupuolessa muutos oli huomattava. Nyt kone vetää paremmin ja muutamassa kohdassa aiemmin tapahtunut pieni puutuminen on poissa. Maantienopeudessa tasakaasulla esiintynyt pieni "nylpytys" katosi myös. Hyvä hyvä! Muutama isompi suutin jäi vielä jemmaan, jos pitää jotain peliliikkeitä tehdä mutta nyt mennään vähän aikaa näin.

Huoltoluukun reprotiiviste on hanurista. Ei pysy muodossaan sitten millään ja mikään liima ei tuohon kumilaatuun tunnu tarttuvan :( Jokainen huoltoluukun aukaisu tarkoittaa aina myös tiivisteen uudelleen asennusta...

 

lauantai 9. toukokuuta 2015

Testing, testing, 1 2 3

Bussikuskin elämä on helppoa, meille on näköjään omat pysäköintipaikatkin ;)

Vappuajeluiden yhteydessä tuijottelin öljynlämpömittaria, ehkä vähän liikaakin. Maantiellä työntäessä 80-90km/h nopeudella lämmöt asettuivat noin tunnin ajon jälkeen 110-120 asteen tuntumaan ja siinä ne olla napottivat kunnes vauhti hidastui taajamanopeuksiin. Mistään ei oikein virallista tietoa asiasta löytynyt mutta muutamista lähteistä päättelin, että tuo olisi type 4 koneella sallittujen rajoissa. Päätin kuitenkin kokeilla jotain temppuja lämpötilan laskemiseksi.

Imuilmanotto oli edelleen vajavainen, kaasarit imivät lämmintä ilmaa konehuoneen periltä. Sopivaa putkenpätkää ei mistään tuntunut löytyvän mutta lopulta bongasin Biltemasta halvan, venyvän, imuilmatötterön mistä sain viriteltyä väliaikaisen ratkaisun. Alumiinipäät vain pois ja nyt ilmanputsarille tulee raitista ilmaa akun yläosasta.

Takaosasta puuttuu vieläkin pakoputken lämpösuoja, lukemani perusteella sen pitäisi vaikuttaa oleellisesti öljynlämpöihin. Ainakin sen pitäisi viilentää huomattavasti koneeseen imettävää jäähdytysilmaa. Takimmainen puhallinkopan edessä oleva jäähypelti käy meinaan aika kuumana pidemmän maantierupeaman jälkeen. Maanantaina puuttuvan pellinpalan pitäisi kyllä tontille saapua, kun lopultakin sellaisen onnistuin löytämään mutta ennen sitä piti pärjätä muilla konsteilla.

Kietaisin kokeeksi putkiston ympärille lämpönauhaa.

Vaimennin jäi päällystämättä, siitä tulee vielä hurjasti lämpöä konehuoneeseen. Mutta perstuntumalta näyttäisi siltä, että imuilmanoton ja putkiston muutoksilla öljynlämmöt laskivat noin kymmenkunta astetta, kun otin ympäröivän ilmanlämmön huomioon. Perjantaina sai työntää 5 hengen kuormalla matkatavaroineen maantiellä 80km/h nopeudella melkein pari tuntia yhtäsoittoa, ennen kuin lämmöt nousivat tuonne 120 asteen tuntumaan. Siinä ne sitten olla napottivatkin. Dip-stick-testiäkin tein pari kertaa eikä tuo öljytikun pää yhtään liian kuumalle sormissa tuntunut.

Testauksen nimissä heitimme reilun 500 kilsan road tripin. Matkalla käytiin mummolassa ja samalla testasin rouvan kanssa bussissa majoittumista.

Perjantai iltana vettä tuli taivaalta kuin esterin peestä ja parkissa seisovasta bussista paljastui vuotoja. Tuulilasintiiviste falskasi apukuskinpuolelta alareunasta ja vettä lorotti lattialle oikein huolella. Onneksi oli alkuperäinen kumimatto lattialla, se ohjasi veden lopulta ulos oven alareunan kautta ilman suurempia vahinkoja. Painelin tiivistettä käsipelissä sateessa, se liikkui hieman ja vuoto näytti loppuvan. Olisikohan tiiviste jäänyt kantamaan jostain kriittisestä kohdasta....

Seuraavaksi totesin, että kattoluukku päästi kuin päästikin vettä sisälle, kun auto seisoi paikoillaan kaatosateessa. Jossain tiivisteuran pohjassa taitaa olla ruuvin mentävä reikä. Tämä ongelma ratkaistiin pressulla ;)

Tökin ikkunoihin kokeeksi termomatot ja pumppasin takaosaston kumipatjan täyteen. Pariskunta on hyvä vaan... Niin joo, viime viikolla ommeltiin ruutukangasverhotkin ikkunoihin.

Sade loppui onneksi puolilta öin, ulkolämpötila painui johonkin kolmeen asteeseen. No, miten meille kävi. Yö nukuttiin bussissa, vaikka vähän vilu meinasi tulla. Ilmapatja ja ohut lakana ei lämmitä selkää sitten pätkän vertaa! Päällä oli vain kaksi peittoa, nekään eivät olleet ihanteelisin vaihtoehto näihin olosuhteisiin. Joku ilmavaihtoräppänä katossa olisi kova juttu, aamulla katonrajassa oli kondenssivettä aika paljon. Nyt on lista parannusehdotuksia tallin seinällä ja isännällä hirveä lentsu :) Jos sitä huomenna pysyisi tolpillaan, niin voisi pestä bussin ja aloittaisi kattoluukun tilkitsemisellä.

 

lauantai 2. toukokuuta 2015

Wappu

Rasti seinään. Selvittiin vappuajelulle. Käytiin VW cruisingissa, ajettiin isomman jenkki cruisingin ohi, tänä vuonna se jätettiin väliin. Harjun ohi tehtiin oma näytösluonteinen ajo torvet soiden, kun oli kiire kummitytön synttäreille. Yellow Submarine ja La Cucaratcha taisi tulla tutuksi ;)

Keskustassa päästiin Pertin kuviin...

Cruising reitti oli lopulta noin 200 kilometriä pitkä lenkki. Käytiin Keuruulla saakka. Näin kaukana kotoa ei olla koskaan oltukkaan.

Bussi toimii huolestuttavan hyvin. Kulutusta tuli nyt mitattua ihan oikeasti. 10L/100km tai vähän vähemmän näyttäisi olevan kulutus pienellä kuormalla eli säädöt taitaa olla aika oikeassa haarukassa. Varsinkin kun ottaa huomioon pienet renkaat ja muutenkin tiuhan perävälityksen...