keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Auto taas kasassa

Moottori olisi taas paikoillaan ja koekäytetty. Tienpäälle en kehdannut katsastamattomalla lähteä mutta pihassa käytin lämpöiseksi ja ainakaan toistaiseksi ei öljyvuotoja ilmennyt. Viime keväänä vuoto vaati 500 kilsan ajot joten totuus paljastuu vasta ensi kesänä. Pidetään sormet ristissä ;)


Takajarrut tuntuisivat ottavan nyt nätin tasaisesti, kun pihatiellä hieman jarrutuksia testailin. Pesin auton ja tyrkkäsin talliin odottamaan pimeitä talvi-iltoja. Keskitytään hetki muihin harrastuksiin ja puretaan etuakselisto vasta talven tultua.

torstai 29. syyskuuta 2016

Stefa vaihtoon

Tänään nappasin moottorin irti ja sieltähän se öljyvuodon syy lopulta löytyi. Vauhtipyörän stefasta näki nyt selvästi, että ei se öljyä pitänyt.


Kytkinkopan puoli aivan kuiva eli auttoi se viimeksi vaihdettu kytkinakselin stefakin jotain.

Lohkossa oli ennestään Elringin stefa ja tilalle laitoin Victor Reinzin. Elringin huuli oli reilun millin väljempi mitä Victorin, kun stefoja pöydällä toisiinsa vertailin. Olisikohan se edesauttanut öljyn tihkumista?


Moottoria autosta purkaessa sattui jännä juttu. Startin kun irroitin, niin sen perässä tipahti naamalle pakkaspropun näköinen metallilätkä.


Tovi meni ihmetellessä, että mikä ihme tämä on ja mitä se siellä startin päällä teki. Sitten välähti, tämähän on apusimpukan tapin peitelevy. Ja tosiaan, etuakselista puuttui kyseinen peitelevy. Tämä on siis viime sunnuntaina tipahtanut testilenkillä etuakselista irti ja pompanut tien kautta startin ja vaihteiston päälle!!! Uskomatonta!

Tänne jäikin päivittelemättä lisäjäähyn tilanne. Kotipihaa pidemmälle en sen kanssa selvinnyt, kun tihkui öljyä jokaisesta letku/nippa liitoksesta. Purin koko roskan pois autosta. Pitää teettää hydrauliikkapajalla kunnon letkut ja jatketaan sitten harjoituksia.


tiistai 27. syyskuuta 2016

Uudet rummut

Tänään postipoika kiikutti uudet jarrurummut taakse. Nämä olivat nyt Germany laatua ja lopsahtivat paikoilleen ilman ongelmia. Keskireikä oli just eikä melkein oikean kokoinen ja rumpu mahtui pyörimään jarrukilven sisällä ilman ongelmia.


Nyt on rumpu pyöreä ja jarrut ottavat tasaisesti kiinni. Tällainen tämän olisi alunperinkin pitänyt olla! Nuo pari vuotta sitten hankitut rummut olivat siis sutta ja sekundaa. Tietääpähän kiertää nämä tarvikeosat jatkossa kaukaa. Onneksi jarrukilvet olivat oikeissa mitoissa, ei sentään niitä tarvinnut vaihtaa uusiin.

Alkuillasta nostin bussin taas ilmaan ja aloitin moottorin irroitusrumban. Seuraavaksi vaihdetaan se vauhtipyörän stefa uuteen, jospa öljyvuoto sitten asettuisi.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Koeajoa ja vastoinkäymisiä

Tänään pääsin koeponnistamaan tehtyjä korjauksia. Bussin keula kohti Uuraisia ja VWSwappiä. Matkalla vähän ihmettelin, että hieman tahmeasti tuntuu bussi kulkevan. Perille kun päästiin, niin syy paljastui. Käsijarru laahasi niin, että kummallakin puolen oli vanteet kuumana. Keula ilmaan ja käsijarrulle reilu löysäys. Jännä juttu, jarrut kun tallissa viime viikolla säädin, niin renkaita pystyi pyörittelemään käsin ja koko laitekkin liikkui tallissa ilman ongelmia, kun autoa pukkailin edestakaisin.


Kotia selvittiin, mutta oikea puoli tuntui vieläkin laahaavan hieman, johtuen soikeasta rummusta. Nämä tarvikerummut ovat alusta saakka olleet vähän susikappaleita. Keskireikä oli lähtöjään karvan verran liian pieni ja rummut piti käyttää sorvin kautta jotta mahtuivat jarrukilpien sisään. Olisi alunperinkin pitänyt palauttaa osakauppialle ja vaatia uusia tilalle. Soikea tuo toinen rumpu on ollut lähtöjäänkin mutta pari kesää sillä ajeli, kun tarkkaan jarrut silloin tällöin kehi. Nyt ei auttanut säätökään, kovemmin jarruttaessa jumpsuttaa aivan helvetisti. Ottaa, ei ota, ottaa, ei ota...

Täytyy tilata joku laadukkaampi rumpu ja kokeilla sillä. Tietysti vielä on mahdollisuus, että jarrukilvetkin ovat jotain kiinanlaatua ja rummut eivät sen takia sisään aikoinaan mahtuneet. Se pieni rummun keskireikä tosin viittaisi vain huonolaatuiseen rumpuun. Tästä seikkailusta ei onneksi sen suurempia vahinkoja syntynyt, uudet jarrusylinterit ja kengät olivat vielä kunnossa vaikka vähän lämpöä saivatkin.

Takapyöränlaakerien kireyden tarkastin ja pikkuisen joutui vielä kiristämään testiajon jäljiltä.

Päivän ajojen jäljiltä lohkon ja askin välissä oli jälleen tippa öljyä ja siitä sitä oli levinnyt samoihin paikkoihin mihin ennen korjaustakin. Joko vika ei ollutkaan kytkinakselin stefassa minkä vaihdoin tai sitten vasta vaihdettu stefa alkoi heti vuotamaan. Otattaapi koneen pois ja pitää nyt seuraavaksi vaihtaa se vauhtipyörän stefa mikä vaikutti ihan ehjälle, pitäisiköhän ottaa varakoneesta vauhtipyöräkin...


Pitää ajatella positiivisesti, jos nyt ei olisi koeajolla käynyt, niin ensi keväänä olisi ärräpäitä päässyt. 

Jarruja kun lähdin tämän jälkeen testaamaan, niin auto sammui tallista ulos ajettuani. Sähköt katosivat täysin! Ei auttanut kuin työntää bussi takaisin talliin, nostaa ilmaan ja yleismittarilla piuhoja mittailemaan. Syylliseksi paljastui startilta kabiiniin lähtevä virtapiuha. Oli sitten mennyt poikki liittimen juuresta, mahtoikohan saada osumaa kun konetta käytin korjausten yhteydessä irti autosta.


Uusi liitin piuhan päähän ja taas mentiin. Kylläpä kävi tuuri, jälleen kerran hajoaminen tapahtui tallin pihaan! Olisi voinut sylettää kun sähköt olisivat kadonneet aamulla Uuraisille ajellessa.

Mutta joo, VWSwappi oli hyvä. Porukkaa oli mukavasti ja osat vaihtoivat omistajaa. Ensi vuonna uudestaan. Niin ja takaisin Solexeihin palautetut ryypyt toimivat OK! Nyt pystyy lähtemään liikkeelle ilman pidempää esilämmittelyä ja ensimmäisissä risteyksissä ei tarvitse pelätä koneen sammumista.

lauantai 17. syyskuuta 2016

Lisäjäähy öljylle

Vuodenpäivät on tallin hyllyssä odotellut lisäjäähdytin öljylle. Alunperin tämä oli tarkoitus asentaa jo viime talvena mutta halusin nähdä öljyjen lämmöt maantieajossa myös tällä uudella koneella, ilman lisäjäähdytystä. Toissakesänä sillä ensimmäisellä vakio koneella ja tiuhalla askilla lämmöt kipusivat kuumina kesäpäivinä matka-ajossa 120 asteen tuntumaan. Tällä uudella vähän kutitellulla koneella ja harvalla askilla lämmöt pyörivät kuumina päivinä 110-120 asteen välimaastossa. Kumpainenkin kone oli siis ihan oikeilla lukemilla 2 litran type neloseksi, kuormalla kuumana päivänä puskiessa. Mutta ei lämpöjen pienestä laskusta olisi haittaa, varsinkin kun perässä on alkanut reissuilla roikkua myös enempi vähempi täyteen lastattu kärry, ehkä jopa vaunukin joskus...

Lisäjäähyksi valikoitui jo aikoja sitten EMPI:n sandwich adapterilla toteutettu malli. Vaati lämppärin sähköpuhaltimen putkien poiston jotta jäähylle menevät letkut mahtuivat lähtemään suodattimelta lämmönvaihtimen yli. Lämppärin putkimuutos/puhaltimenpoisto tuli jo viime talvena tehtyä etukäteen valmiiksi.


Ilman lisäpuhallinta kesä selvittiin mutta meinasin tulevana talvena asentaa kanavapuhaltimen johonkin kabiinin lähistölle. Lisäpuhallusta kaipasi varsinkin hieman koleassa säässä, kun vettä tuli taivaalta kuin aisaa ja kabiinissa meinasi lasit huurtua hitaissa nopeuksissa.

Sandwich adapteri tipauttaa öljynsuodatinta hieman alemmas. Lyhyellä vakiosuodattimella taidetaan olla nyt yhtä alhaalla kuin mitä pelkällä pitkällä suodattimella ilman adapteria välissä. Ei tuo nyt vielä onneksi ihan alimpana oleva osa ole. Koneen takakannake tai ainakin sen pultit ovat vielä alempana joten eiköhän ilman maakosketuksia selvitä ;)


Jäähdyttimen kennoston asensin kuskinpuolen takakulmaan. Reilu 50mm jäi tyhjää kennon yläpuolelle ja alapuolellakin jäätiin vielä helman alle piiloon. Letkuvedot sai tähän tuotua kivuttomasti, lyhyillä vedoilla. Tehdään tällä setupilla koeajot ja katsotaan onko tarvetta flektille. Todennäköisesti ei, koska kauhean paljon ei lämpöjä tarvitse alaspäin saada. Sen verran tuossa vielä jäi tilaakin, että jonkinsortin ilmanohjaimenkin voi matka-ajoa silmällä pitäen viritellä.


Kesällä poistin kaasareista ryypyt, kun epäilin niitä ajoittaisten kuumakäynnistysongelmien syyksi. Eipä niiden poistosta apua ollut. Lisäksi ilman ryyppyjä täytyi kuskilla olla kolme jalkaa kylmänä liikkelle lähtiessä, yksi kaasulle, yksi jarrulle ja yksi kytkimelle. Muutaman kilometrin ajon jälkeen kone lämpesi sen verran, että tyhjäkäynti löytyi mutta jotenkin mieleen hiipi aina ajatus, että jospa sittenkin laittaisi ne ryypyt takaisin toimintaan. Joku on tainnut todeta vastaavasta type 4 + Solex yhdistelmästä, että ryypyt tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Matkan varrella on tullut haalittua projektikaasareita hyllyyn ja nyt alkoi olla sen verran osia kasassa, että sain yhdisteltyä kahteen kaasariin ryypyt hyväkuntoisista osista. Kaikki kilut ja kalut ovat nyt paikoillaan ja koeponnistin/säädin kumpaisenkin ryypyn vielä "koekäyttöpenkissä". Niin sähköosat kuin fast idle säädötkin toimivat nyt tehtaan speksien mukaisesti. Jännityksellä odotan koekäyttöä!



tiistai 13. syyskuuta 2016

Kone paikoilleen

Jälkikäteen lisätty starttirele osoittautui niin hyväksi keksinnöksi, että päätin tehdä asennuksesta hieman pysyvämmän. Virittelin johdot uusiksi ja laitoin releelle kannan.


Kaapelit kulkevat samassa nipussa startin plussan kanssa konehuoneesta startille. Samaiset piuhat voi myös kytkeä hyppylangalla yhteen konehuoneen puolella, jos tekee mieli ohittaa rele.


Tässä myöhäispallukassa koneen jumppaaminen paikoilleen on aina oma projektinsa. Voi kun olisikin nosturi, niin homma olisi paljon helpompaa. Pikku tunkilla auton nostaminen tallin kattoon ottaa aikansa. Tila riittää juuri ja juuri, kun kaasarit purkaa koneen päältä pois.


Tätä on nyt harjoiteltu niin monta kertaa, että alkaa jo sujua rutiinilla. Kaikki osat lopsahtelevat paikoilleen ilman ongelmia.

Konetta kiinnitellessä huomasin, että alkuperäinen projektikoneen mukana tullut VW termostaatti oli sitten ottanut ja revennyt kahtia. Vielä tuo pari viikkoa sitten oli ihan nätisti kasassa, kun koneen otin alas. Tunnit taisi tulla täyteen.


Onneksi varamoottorissa odotteli yhden kesän ajaettu täysin uusi termostaatti, vuosimallia 2013, joten kasaus ei tyssännyt termostaatin puutteeseen. 


lauantai 10. syyskuuta 2016

Jarrut ja vetarit taas kunnossa

Nimettömät jarrusylinterit lähtivät kohti vesilintua ja tilalle tuli Aten sylinterit. Toivottavasti nämä kestävät pidempään. Jarrut olisi nyt kasattu uusilla kengillä ja ovat ilmausta vaille. C-notchit on myös hitsattu, ruostesuojattu ja maalattu.


Oikealle puolelle vaihdoin uloimman vetarin suojakumin ja kuskin puolelle riitti pelkkä uusi klemmari suojakumille. Seuraavaksi voikin alkaa lusikoimaan moottoria takaisin konehuoneeseen.

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Laakerit vaihtoon

Kytkinakselin vuodolle löytyi selitys. Stefan sisällä oleva jousi oli katkennut ja sen jälkeen tuo ei paljoa enää tiivistänytkään.


Tämänkin piti olla laadukas stefa mutta en uskaltanut enää toista samanmerkkistä laittaa. Laitoin akselille toisen valmistajan "laatu" stefan. Katsotaan kauanko se kestää.

Takapyörien laakereita ja niiden välyksiä olen ihmetellyt jo siitä saakka, kun bussin pari vuotta sitten kasasin. Silloin laitoin alle saksalaiset Febin laakerit, piti olla laadukkaat. Laakereissa oli heti alkuun pieni välys mutta laite meni rekisteröintikatsastuksesta läpi enkä jäänyt murehtimaan asiaa enempää. Viime kesänä asia alkoi taas vaivata mieltä, kun rengasta nitkuttelin. Ei välys ajoa haitannut mutta ei tuolla isoja välyksiä saisi olla. Maailmalla useammallakin bussikuskilla tuntui olevan vastaava "ongelma". Toisten mielestä asia oli ihan OK ja toisten mielestä tuolla ei mitään huomattavaa välystä saanut olla. Kesällä tilasin varuilta uuden setin laakereita hyllyyn. Tällä kertaa toisen valmistajan tuote.


Tänään otin ja vaihdoin kokeeksi toiselle puolen nämä uudet laakerit ja välykset katosivat samantien! Nyt akselin päässä tuntuu just ja just pieni välys eli omaankin käteen tämä alkaa tuntua oikealta. Febin rullalaakerissa oli käsissäkin pyöritellen huomattavasti isommat välykset kuin näissä uusissa. Vaihdoin laakerit toisellekkin puolelle ja myös sieltä katosi välykset. Nähtävästi nuo Febin laakerit olivat alusta saakka susikappaleet.

Iltapuhteiksi kaiversin runkopalkkeihin koloset. Nyt ei pauku enää vetarit, suojakumit tai suojakumien klemmarit isollakaan lastilla runkoon. Jos loppuviikosta saisi vielä hitsuuteltua nuo notchit loppuun, niin pääsisi taas kasaamaan auton ajokuntoon.


Tämähän etenee ihan kivasti, pitää varmaan alkaa katsella jotain uutta projektia talveksi ;)

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Moottori irti

Bussi on ollut reilun viikon tallissa ja olen hissukseen tehnyt purkutoimenpiteitä. Koko kesän lohkon ja askin välistä tihkutteli öljyä ja arvelin, että vauhtipyörän stefa siellä vuotaisi. Eilen nyppäsin mottorin irti, samoin kytkimen ja vauhtipyörän. Mutta siellä suunnalla olikin ihan kuivaa ja puhdasta. Koko kesän oli pelko persiissä, että kytkinlevy on ainakin öljyllä kyllästetty mutta ei, kytkin oli aivan priima kunnossa. Myös kampuran stefa näytti olevan kunnossa.


Vuodon syy taisi löytyä vaihteiston puolelta. Kytkinkopan pohjalla lillui öljyä ja kytkinakseli oli aivan märkä juuresta. On tainnut kytkinakselin stefa pettää.


Samalla kun moottoria irroittelin, huomasin kuskinpuolen jarrukilvessä muutaman pisaran alareunassa. Se paljastui jarrunesteeksi ja näköjään jarrusylinteri oli sitten päättänyt sanoa työsopimuksen irti. Kesti sen 11000 kilsaa ajoa. On tainnut vuotaa jo kesäkauden päättäjäisistä pois tullessa, sen verran märät kengätkin olivat. Täytyy vaihtaa kummallekkin puolelle "merkkiosat", nämä sylinterit taisivat olla halvimmat mahdolliset mitä pari vuotta sitten tuli vastaan.


Talven projekteihin kuuluu myös runkopalkkien notchaaminen. Vetarit käyvät nyt niin lähellä palkkeja, että suojakumien klemmarit eivät pysy paikoillaan. Suojakumit näyttävät tältä, kun ajaa isompaan töyssyyn täydellä lastilla. Vetarit eivät ole onneksi ottaneet kosketusta.


Pikku vikoja, helppo korjata. 

maanantai 22. elokuuta 2016

Kesäkauden ja ajokauden päättäjäiset

Viime perjantaina käännettiin bussin keula kohti Kalajokea ja FVWA Pohojosen järjestämiä kesäkauden päättäjäisiä. Leiri pystyyn heti alkuillasta ja eikun rälläämään ;)


Viikonloppu sujui mukavassa seurassa,hienoja autoja katsellen. Sivuteltassa majoituttiin ja bussissa syötiin aamupalat ja lounaat. Ensi kesäksi pitää hankkia kyllä jääkaappi...


BIFfin jälkeen hankittu matkagrilli pääsi tositoimiin. Tämä Gigantista hankittu halpa pikkugrilli toimi aivan loistavasti. Parhaita pallogrillejä mitä on tullut käytettyä. Kyljyksiä ja punkkua, toimii!


Jälleen kerran kelit suosivat, lauantaina vähän ripsautti vettä mutta muuten saimme nauttia auringosta. Huippu reissu kaikinpuolin!


Kotia päästyämme laitoin bussin pois liikenteestä. Ajoaikaa olisi ollut vielä elokuun loppuun mutta meinasin katsastaa seuraavan kerran vasta keväällä, saa sitten nauttia taas pari ajokautta pitkällä leimalla. Reissukilometrejä tuli kesän aikana 5553km ja mitään sen suurempia ongelmia ei koko kesänä ollut. Nyt auto talliin, pieniä teknisiä päivityksiä talven aikana ja toukokuussa seikkailut jatkuvat.


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Kärryn viimeistelyä

Kärryn kannen sisäpuolelle liimasin tiivistenauhat. Ei kolise kärryn reunoja vasten ja torjuu toivottavasti roiskevettäkin.


Samalla porailin rimoituksen reiät valmiiksi, poistin alumiinin pinnasta suojamuovit ja pulttasin rimat kokeeksi pintaan kiinni. Kansi alkoi näyttämään alumiinipinnalla niin hyvältä, että päätin unohtaa sen maalamisen. Reunat suojasin kumisella mustalla reunalistalla. Siitähän tuli ihan tyylikäs vaikka itse sanonkin ;) Käsittelin pinnan sinolilla, jospa ei nyt hapettuisi niin nopeasti kuin muuten tuppaisi hapettumaan.


Mennään tällä hetki ja suunnitellaan putkesta "kattotelinereunoja" tuohon ihan rauhassa. Kauhean käytännöllinenhän tämä ei toistaiseksi ole, vaatii kaksi ihmistä kannen avaamiseen ja sulkemiseen. Kaipaisi melkein jotkut saranat ja kaasupumput tuonne sisäpuolelle että pystyisi yksin operoimaan.

Kesän reissuilla on tullut todettua suomen tiestön huono kunto ja jos rappeutuminen jatkuu samaa tahtia, niin bussin alustalle on pakko tehdä jotain muutoksia. Nykyinen keulan madallus toimii ihan OK hyvällä tiellä mutta routavaurioissa ja töyssyissä alkaa mennä hermot. Perä kaipaa myös huomiota. Täytyy tehdä notchit runkopalkkeihin, vetarin suojakumit alkavat olla aika riekaleina kun ovat täydellä lastilla osuneet runkoon töyssyissä. Vetarit eivät onneksi runkoon kolisi mutta todella lähellä mennään, kun kumit ja niiden klemmarit runkoa hipovat. 

Etupäähän tilasin jo EMPI:n droppiolat. Näillä saadaan jousitusgeometriaa lähemmäksi alkuperäistä ilman tyylin kärsimistä ;) Madaltavat 6cm eli voin ruuvata säätökeulaa 6cm korkeammalle ja joustovarat tulevat kasvamaan huimasti. Jatketaan syksymmällä raportointia, jahka pääsen akselistoa purkamaan.



torstai 11. elokuuta 2016

Kansi kärryyn

Kärryprojekti nytkähti taas askeleen eteenpäin. Kansimateriaalia pähkäilin pitkään, vaneria, lasikuitua vaiko peltiä. Ruoveden reissulla tuli ihmeteltyä useampiakin kärryjä ja illan pimeydessä raati suositteli kovasti peltiä. Lasikuidun käyttöä ei nyt ehtinyt alkaa opettelemaan joten kurvasin viime viikolla sitten paikalliseen peltifirmaan.

Siellä kärryä kun mittailimme, niin kelkka kääntyikin alumiinin suuntaan. Ohut pelti olisi vaatinut reilusti vahvikkeita ja paksumpi tavara olisi tuonut liikaa painoa. Hintakaan kun ei päätä huimannut, niin laitoin tilaukseen 2mm alumiinista pokatun kannen. Tänään sain valmiin tuotteen käsiini ja sehän sopi paikoilleen kuin nenä päähän. Kevyt ja tarpeeksi jäykkä tällaisenaankin ihan perus kanneksi.



Päälle tulee tammirimat, jäykistävät rakennetta entisestään. Jos pitää enemmän saada jäykkyyttä, niin alapuolelle voi jossain vaiheessa sitten lisätä vaikka kulmarautaa jäykisteeksi. Kiinnitys onnistuu samoilla pulteilla millä rimatkin tulevat kiinni. Reunoille vääntelen jossain vaiheessa huonekaluputkesta "kattotelineen".


Bussin maalauksesta jäänyttä valkoista maalia olisi vielä purkissa, joten pitää varmaan ennen viikonloppua testata miten tuossa alumiinissa pysyy maali kiinni. Jotkut fiksut kiinnityksetkin täytyy kehitellä. Kärryn laidoissa olisi valmiina reiät mutta mitkään valmis kiinnikkeet eivät näytä natsaavan 28mm välein oleviin reikiin.

maanantai 8. elokuuta 2016

KK meetingissä ennnätys?

Eilen illalla oli elokuun VW kuukausi tapaaminen. Kokoonnuimme Petäjävedellä, vanhan kirkon parkkipaikalla. Pokaalikahvien merkeissä taisi tulla ainakin tämän vuoden osallistujaennätys, 22 autoa!


Nyt on tullut ajeltua startti releen kanssa enemmänkin ja täytyy nyt hieman lieventää alkukehuja. Kyllä tuota konetta vieläkin saa aika ajoin veivata kuumana pidempään käyntiin. Startti tosin pyörii releen kanssa huomattavasti vikkelämmin joten lasketaan tämä nyt vielä parannukseksi...

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Hot Start Relay

Tämä uusi moottori on muuten pelannut kuin ajatus mutta kuumakäynnistyksen kanssa on ollut enempi vähempi ongelmia kokoajan. Kuumaa konetta on kaasu pohjassa on saanut veivata tovin, ennen kuin kone on hörähtänyt käyntiin. Alkuun epäilin kaasareita ja ryyppyjä mutta sama ongelma on seurannut mukana eri kaasareillakin, tavalla tai toisella. Ryypytkin poistin jo alkukesästä eikä siitäkään kauheasti apua ongelmaan ollut.

Startti kyllä pyörii mutta aavistuksen hitaalta se on aina kuumana vaikuttanut. Kylmänä kone on aina hörähtänyt kertalaakista käyntiin. Maanantaina päätin sitten vielä kokeilla, josko ongelma ratkeaisi starttireleen avulla. Tässähän ei vakiona relettä ole. Releen puutetta tuli jo pari vuotta sitten ihmeteltyä, kun sähkökaavioita tutkin. Pyöräytin pikaisesti konehuoneeseen väliaikaisen starttireleen ja nyt on pari päivää ajeltu tällaisella virityksellä.


Ongelmat katosivat samantien! Yhdeksän kertaa kymmenestä on kone hörähtänyt heti käyntiin kun avaimeen on koskenut ja tuo yksikin kerta oli vain pari pyörähdystä enemmän. Kaasu pohjassa pitkään veivaaminen siirtyi historiaan. Näköjään sähkö ei vain vakio johtosarjalla/vanhalla virtalukolla riittänyt uuden kovemmilla puristuksilla varustetun koneen kanssa. Viime kesänä vakiokone matalammilla puristuksilla jaksoi aina pyörähtää helposti käyntiin ilman relettä.

Täytyy talvella viimeistellä kytkentä pysyväksi ja nyt voisi viritellä ryypytkin takaisin toimintaan!

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

BIF 2016

Perjantaina 29.7. startattiin neljän autokunnan voimin Jyväskylästä kohti Ruovettä ja Bug in Finn 2016 tapahtumaa. Maisemareittiä kurvaillen ja muutama pysähdys matkalla. Enemmänkin olisi porukkaa letkaan mahtunut...


Matka meni ilman ongelmia. JK:n sivuteltta nousi nopeasti pystyyn, olihan tätä jo kerran kotipihassa harjoiteltu. Tai no, nopeus on suhteellista. Kun itse sain kaivettua teltan kepit esiin, niin kaverin Combicamp oli jo pystyssä ;)

 

Kekkerivalot ja aurinkokenno pihavalot älysin onneksi ottaa mukaan. Kohottivat tunnelmaa potenssiin kymmenen!


Sivuteltta on kyllä mainio. Kaikki rojut saa sisäpuolelle suojaan ja bussikin on käytettävissä muuhun kuin nukkumatilaksi. Rouvan kanssa kun olimme kahdestaan liikenteessä, niin nukuimme mukavasti ilmapatjan päällä sivuteltassa. Ainut miinuspuoli sivuteltassa on sen koko pakattuna. Kahdestaan liikkuen tuon kyllä saa bussissakin kulkemaan mutta jos matkassa olisi ollut jälkikasvua, niin ilman peräkärryä ei olisi pärjätty. 

Ennen reissua kävin hakemassa Jyväs-Caravanista 25 euron kevyen matkapöydän ja se toimitti virkansa ihan hienosti sisätiloissa.


Leiripaikka perustettiin nurmialueelta löytyneen pihakaluston ympärille, joten ruokailu voitiin suorittaa tukevampien kalusteiden päällä. TODO-listalle kirjasimme kunnon kylmälaukun/kaapin hankinnan. Kahdella normi kylmälaukulla ja kylmäkalleilla pärjäsimme tämän reissun mutta lauantai iltaa pidemmälle ei kylmätavara olisi syömäkelpoisena selvinnyt.


Keski-suomen jaoston vetäjä ei sattunut olemaan paikalla, kun palkintoja lauantaina jaettiin joten kävin kärppänä pokkaamassa vuoden jaosto pokaalin. Kerrankin pääsi jotain pokaalia heiluttelemaan, hyvä me ;)


Muutama kuva tapahtumasta löytyy oheisesta linkistä:  https://www.icloud.com/sharedalbum/#B0YGqkRUiJIniDi

Lauantaina iltapäivällä ripsautti hieman vettä mutta siitä ei suurempaa haittaa ollut, sivuteltassa oli mukava pitää sadetta ja torkkua perjantai illan aiheuttamaa väsymystä pois. Muuten ilma oli kuin morsian ja uimassa sai käydä useamman kerran päivässä.

Sunnuntaina sattui tuuria matkaan. Jyväskylässä paistoi aurinko lähes pilvettömältä taivaalta joten reissukamojen tuuletus ja kuivatus onnistui omalla pihamaalla.


Teltta kuivui auringossa hetkessä, autotallissa telttaa olisi saanut kuivatella toista vuorokautta, ennen kuin sen olisi kehdannut pakata kasaaan seuraava reissua varten. Kun sain kerättyä kaikki rojut pihalta, niin taivas repesi ja vettä tuli toista tuntia kuin saavista kaataen. Onneksi oltiin hyvissä ajoin liikenteessä!

Kaikin puolin huippu VW viikonloppu. Sää, seura, sapuskat ja bändit olivat aivan loistavat, ensi vuonna uudelleen!

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Pohjoseen...

Viikko sitten maanantaina saapuivat tarrat kärryyn. Powered by Bananas ;)


Samantien kun sain tarrat liimattua kärryn kylkiin, suuntasimme auton keulan kohti pohjoista. Säätiedotus lupasi pelkkää sadetta mutta lähdimme kokeilemaan tuuria.

Nyt on bussilla käyty todistettavasti ulkomaillakin, Haaparanta ja karkkikauppa! Kärryyn otettiin lisäpainoa limsalavojen muodossa, 96 tölkkiä Dr. Pepperiä, Vanilja Colaa ja jotain muutakin ;)



Muutaman välipysähdyksen ja yöpymisen jälkeen kurvasimme karavaanin lopulta Ylitorniolle. Sateista ei ollut tietoakaan ja aurinko paistoi lähes läpi yön! Kello oli 22:00 ja tenavat painelivat saunaan ja uimaan, kun perille pääsimme ;)



Matka meni hienosti, ilman ongelmia. Kulutus pyöri matka-ajossa 9,5 - 10,5 litrassa satasella, 80km/h matkavauhtina ja pintakaasulla pöristeltiin. Viisi henkeä, kärry ja tavaraa ihan tarpeeksi matkassa. Moottoriin olin tyytyväinen, vääntöä on riittävästi ja ylämäissäkään ei vauhti hidastunut.

Perille kun pääsimme, niin kaasupoljin alkoi tuntumaan oudolta. Syyksi paljastui jumittava kaasuvivusto. Kaasareiden välitangon kuulanivelistä oli voitelurasvat kadonneet taivaan tuuliin. Aamulla hain paikallisesta varaosaputkasta spray rasvaa ja taas alkoi vivusto toimia. 

Seuraavaksi sain sydämentykytyksiä, kun bussista katosi sähköt kesken kiihdytyksen ja auto sammui kuin seinään.  Pikainen diagnoosi ja syyllinen löytyi. Akun navassa ollut päävirtakatkaisin päätti sitten hajota siihen paikkaan, ei päästänyt enää sähköä lävitseen! Otin katkaisijan välistä pois ja taas löytyi sähköä. Tämä halpismallinen akun napaan tuleva katkaisija kesti sitten noin 9000km.

 

Kelit kun suosivat, niin uimarannatkin tulivat tutuiksi. Tässä  ollaan Torniojoen rannalla, joskus iltamyöhällä. Juniori hoiti uimapuolen ja minä kuskaamisen.


Pakollinen Aavasaksan valloituskin tuli tehtyä. Sääntöhän menee, että sillä vaihteella millä mennään ylös, tullaan myös alas. En uskaltanut noudattaa neuvoa. Ylös puskettiin kolmosella mutta alas laskettelin varovasti ykkösella ja kakkosella. 


Seuraava etappi oli Rovaniemi. Pakollinen uimareissu ja kuva rannalla, taustalla Ounasvaara. Rovaniemi oli muuten ensimmäinen paikka missä kohtasimme vesisadetta. Tässä vaiheessa olimme olleet tienpäällä jo viisi päivää.


Viimeisenä aamuna vierailu Joulupukin luona.


Pukin pajalta työntelimme 565km, parilla pikaisella tankkaustauolla, suoraan Jyväskylään. Eväät syötiin vauhdissa auton ratissa ;) Viikon aikana mittariin pyörähti 1541 kilometriä. Kaikin puolin onnistunut roadtrip!