torstai 31. tammikuuta 2013

XZN

Viime lauantaina tipautin koneen pois paikoiltaan. Pitkään pohdin, että jospa tipauttaisin koneen ja askin yhtenä pakettina pois mutta lopulta päädyin tipauttamaan pelkän koneen. Konetta kun kiskoin taaksepäin, niin ihmettelin, että ompa tuo vaihteiston akseli pitkä. Vaikka vedin koneen niin taakse kuin se ylipäätään on mahdollista, niin akselin boorit eivät vieläkään näkyneet. Lopulta paloi käämi ja nitkuttelin koneen puoliväkisin pois paikoiltaan.

Sieltähän se syyllinen sitten paljastui. Vaihteiston akseli oli irti laatikosta ja seurasi nätisti koneen mukana, kun konetta vedin taaksepäin. Ei ihme ettei kone lopsahtanut ääriasennossa pois akselilta. Aski on siis ollut jo valmiiksi enempi vähempi hajalla näiltä osin. Sinänsä suuri vastoinkäyminen tämä ei ollut, laatikolle oli alunperinkin tarkoitus tehdä täysremppa.

Service manuaalissa sanottiin, että koneen irroitukseen tarvitaan kolme jamppaa. Hyvin tuo onnistui ensikertalaiselta yksinkin ;)

Nyt pitäisi viritellä joku sovite tai vanha kytkinkoppa tuohon koneen perään, että saan sen roikkumaan moottoripukkiin odottelemaan läpikäyntiä.

Alkuviikon projektina oli vetareiden irroitus. Yhtä pulttia kun pikaisesti konetta irroittaessani vilkaisin, niin sehän näytti normi 6mm kuuskololta. Ei kun hakemaan kaupasta kunnollista kuuskoloa, vanha 6mm avaimeni paljastui pyöreäksi viimeisen vääntelyn jäljiltä ;) Auton alle kun taas pääsin, niin totesin, ettei pultin pää ollut sinne päinkään vaan lähimmäksi osui T40 Torx. Sekään tosin ei ollut aivan täysin sopiva ja lopulta foorumeilta kyselyn tuloksena selvisi, että oikea avain olisi 8mm XZN eli 12-kanttinen.

Tänään oli vihdoin kaikki tarvittavat työkalut tallissa ja pääsin hommiin. Välissä oli muuten taas kolattu muutama kuutio lunta... Lopulta pultit paljastuivat sekalaiseksi seurakunnaksi, osa oli kuuskoloja, osa XZN:ää, osaan kävi torx ja osa jotain siltä väliltä nylpättyä. Kaikille uusille avaimille löytyi siis käyttöä ja nuo pilalle nylpätyt väänsin irti lukkopihdeillä.

Edellisille remontoijillekkin voi välittää taas terveisiä. Yksi renkaanpuoleinen pultti oli fiksusti hitsattu kiinni vetariin! Heikosti tosin, kun napsahti hitsauksistaan irti lukkopihdeillä vääntäen. Tämän virityksen syyksi paljastui katkennut pultti, eli tuo katkennut pultti oli hitsattu paikoilleen vain näön vuoksi. Pultin katkennut osa näytti olevan vielä navan puolella kiinni eli sitäkin pääsee jossain vaiheessa vääntelemään irti.

Nyt koppa alkaa olla sen verran riisuttu, että tuskin enään löytyy sen suurempia bondoja tai muitakaan virityksiä ;)

 

maanantai 21. tammikuuta 2013

Takaisin projektin pariin

Eilen pääsin taas pitkästä aikaa projektin pariin. Pari viikkoa vierähtikin muissa hommissa, kun totesin että tila loppuu tallista tällä menolla. Ei auttanut kuin aloittaa romuistaluopumisprosessi, tämä prosessi olikin tällaiselle oravaluonteelle hermoja raastava urakka. Lopulta huomasin kiikuttaneeni pari peräkärryllistä romua kaatopaikalle ja joitain ikuisuusprojekteja muutin rahaksi. Siinä sivussa toteutettiin rouvan Ikea toiveita eli huonekalujakin tuli ruuvattua. Suomeksi sanottuna, kun mulle tuli bussi, niin rouvan piti päästä Ikeaan :)

Nyt mahtuu taas bussia purkamaan ja purkamistahan tuntuu riittävän vaikka kyseessä onkin loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen kulkuneuvo. Tuon parinviikon ruuvailutauon aikana suunnitelmat selkiytyivät entisestään, koko roska puretaan atomeiksi ja hiekkapuhalletaan puhtaaksi kauttaaltaan ennen peltitöitä.

Eilen nappasin kojelaudan irti ja purin keulasta kaikki sähköt. Edellisten omistajien kytkennöissä korkeinta teknologiaa edustivat keltaiset puristettavat abikot. Pääsääntöisesti liitokset oli tosin tehty pelkällä jeesusteipillä ja maadoitukset olivat mallia reikä koriin ja johdonpää siihen ruuvilla kiinni. Helpoimmalla pääsee siis kun purkaa kaiken pois ja tekee kokonaan alusta uusiksi. Ahdistaa tuollaiset sinnepäin rääpimiset...

Tuleepahan samalla tehtyä pohjatyötkin kunnolla. Puskurit kun irrotin niin huomasin, että edellisen kerran kun auto on maalattu, niin mitään osia ei ole irrotettu eli uutta maalia oli vähän missä sattuu tai ei ollenkaan. Alkuperäinen sähkönsininen sävy paljastui useammastakin paikasta.

Moottorin irroitusta ehdin myös edistämään. Konehuoneesta nappasin pois läjän johtovirityksiä ja kaasarit vipuineen, jospa koneen ja vaihdelaatikon saisi tipautettua tällä viikolla alas.

Tässä vaiheessa ajattelin olevan hyvä hetki löysätä takanapojen muttereita. Ne kun ovat kuulopuheiden mukaan joskus hyvinkin tiukassa ja jarrukilpiin ei ilman napojen purkua pääse käsiksi. Hieman jännitti kun olin ehtinyt jarrutkin jo purkaa pois mutta lopulta nuo pyörähtivät auki hyvinkin helposti. Vaihde päälle, renkaiden eteen pönkät ja Bilteman 46mm hylsy/vääntövarsiyhdistelmä ja siihen kiinni putkenpätkän avulla puolitoistametrinen rautakanki. Sitten koko elopaino eli vajaa 100 kiloa lihasta kangen toiseen päähän, eikä tullut edes hiki ;)

 

perjantai 4. tammikuuta 2013

Kattoverhoilu pois ja pyörät alle

Alkuviikosta postilaatikosta löytyi mukava yllätys. Väärän etupyöränpultin tilalle saapui kaikessa hiljaisuudessa uusi ja tällä kertaa pultti oli sellainen kuin alunperin pitikin olla eli n.52mm pitkä. Osakauppiaan tavarantoimittaja oli kuin olikin kämmännyt sen edellisen lähetyksen ja näitä vääriä pultteja, väärissä pusseissa oli käsittäkseni ollut varastossa enemmänkin. Mukana oli myös pikkupussi Haribon hedelmämellejä, lepyttelylahjana ;)

Sain vihdoinkin etunavan takaisin paikoilleen ja pyörät alle. Helpottaa elämää, kun pystyy projektia liikuttelemaan ahtaassa tallissa. Jarrulevyn takana loistaa hiekkapuhallettu ja maalattu jarrukilpi.

Eberin tipautin pois auton alta, päällisin puolin vaikuttaisi ehjältä peliltä. Aluksi vähän tuumailin, että jätän sen kokonaan pois mutta toisaalta tuolla saisi puhallettua kabiinin lämpöiseksi vaikka leiriytyisi vähän viileämmissäkin oloissa. Noh, tätä ehtii vielä tuumailemaan.

Tänä iltana projektina oli kattoverhoilun purkaminen. Aluksi luulin, että verhoilu on vain pingotettu rautalankojen väliin mutta eihän tuo ollut sinnepäinkään. Ohjaamossa katossa oli yksi kaareva vaneri, minkä päälle oli liimattu ensin ohut superlooni ja sen päälle vinyyli. Vanerin ja katon välistä löytyi muutama tupsu lasivillaa sieltä täältä.

Takaosastosta paljastui myös vanerit. Vaneriin oli liimattu superlooni ja sen päälle vinyyli. Vaneri oli kiinnitetty ruuveilla kaariin ja reunoilla oli käytetty popniittejä. Vanerin yläpuolella oli reilummasti lasivillaa.

Vinyylit ja täytteet pölysivät ja haisivat niin paljon, että roskikseen meinaan dumpata koko läjän. Korkeintaan piirrän kaavat näiden avulla. TODO-listalle pääsi siis uusi kattoverhoilukin.

Kattopeltiä vasten oli liimattu ohut superlooni, sekin tipahti pois vähän nykäisemällä.

Takaosaston katossa olevaa tuuletusluukkua varten oli joskus aikoinaan värkätty kehikko puusta, verhoilun ja katon väliin. Noh, katon reikien kautta valunut vesi oli sitten hyvin hapertanut puuosat, kattopelti oli onneksi hyvässä kunnossa.

Kattovaloista löytyi jälleen luovia ratkaisuja sähkökytkennöissä, tällä kertaa oli käytetty mustaa teippiä. Valokatkaisija oli nykerretty valaisimen kuvun kylkeen, vähän sinnepäin tyylillä.