lauantai 31. elokuuta 2013

Tinaa kylkiin

Viikolla tuli pyöräytettyä pallukka jälleen kerran kyljelleen. Hitsailin kummankin laidan takavöiden kiinnikkeet paikoilleen. Siistin takalokareiden sisäpuolet ja laskin happomaalit korjausten päälle.

Muutama ilta vierähti sitten tinatessa, tätä jos reenaisi seuraavat 20 vuotta, niin saattaisi kehittyä ehkä osaajaksi. Vetäisin kaikkiin kylkien hitsaussaumoihin koritinat ja nuo odottavat nyt hiontaa. Tinatessa tuli tuijoteltua kylkiä hieman tarkemmin ja hieman hirvittää tuleva kittaussavotta... Alkujaan kuvittelin, että tinalla nuo pikkuviat korjataan mutta ei se nyt ihan niin tainnut mennä ;) Tinauksen jälkeen putsailin korin sisäpuolelta saumat ja ruiskuttelin happomaalit suojaksi.

Pallukka kun sattui nyt sopivasti pyörimään grillissä tallin puolella, niin vetäisin pensselillä epoksia kaikkiin sellaisiin paikkoihin mihin on tarkoitus laittaa korikitti suojaksi. Hitsaussaumat ja muut korin liitoskohdat saivat siis maalikerroksen päällensä. Konehuoneen puolelta tuli pensselöityä sellaiset paikat mihin ei ruiskun kanssa taivu. Korikitin jälkeen koko alusta saa päällensä kierroksen epoksia ja joku passeli musta maali tai kiveniskusuoja tuohon olisi vielä keksittävä.

Aikataulullisesti näyttää hyvältä, kauan kaivatut matkustamon lattiapellit ovat jo kuriirin kyydissä eli tulevalla viikolla pääsen täppäilemään ne paikoilleen. Sitten voikin aloittaa pähkäilyn pohjatöiden kanssa. Autotalli pitäisi muuttaa maalaamoksi ja yhdelle autolle olisi keksittävä katto päällensä pohjatöiden ja maalauksen ajaksi... Kohtasin realismin, ei yhdessä 60 neliön tallissa mahdu säilyttämään yhtä valmista autoa ja maalaamaan toista :D

 

perjantai 23. elokuuta 2013

Akkutelineet ja takakulmat

Aikani uusia akkutelineitä soviteltuani päädyin lopultakin laikkaamaan takakulmat kokonaan pois. Oikeanpuoleinen takakulma oli alaosasta sen verran haperoa että siinä ei paljon menettänyt. Vasenpuoli oli tervettä tavaraa mutta kertaalleen johonkin kolaroitu eli oli muodoiltaan lähempänä perunapeltoa joten sekin sai lähteä. Nyt pääsi korjaamaan täältäkin päästä vielä piilossa olleet mätäpaikat. Keväällä kuvittelin näitä parsivani kasaan auto kyljellään mutta eihän tuolla kolosessa mitään olisi oikeasti mahtunut tekemään.

Korjasin takakulmien taakse jäävät rakenteet ja sovittelin uudet akkutelineet kummallekkin puolelle.

Lopuksi hitsailin takakulmat takaisin kasaan uusia korjauspaloja käyttäen. Oikealla oleva musta korjauspala sopi paikoilleen kuin nenä päähän. Vasenpuoli kaipasi hieman enemmän askartelua ja takavalon kolonen ei silti ollut ihan oikean muotoinen. Valo tuohon kuitenkin istuu nätisti ja pieni korjauspalan kauneusvirhe jää takavalojen taakse piiloon.

Seuraavaksi pitäisi kipata bussi taas kyljelleen akkutelineiden ja sisälokareiden piiloon jäävien osien viimeistelyä ja maalausta varten.

 

maanantai 19. elokuuta 2013

Takakaaret paikoilleen

Pari päivää vierähti takasisälokareiden viimeistelyssä. Maalailin kaikki piiloon jäävät osat 2k epoksilla. Tämän jälkeen vetäisin hitsaussaumojen kohtiin korikitit ja toinen kierros epoksia vielä päälle. Teollisuus Etolasta satuin löytämään liimapinnalla varustettua solukumitiivistettä mistä sain askarreltua alkuperäistyyppiset tiivisteet/pehmusteet tulevien peltirakenteiden väliin.

Pensselöin epoksia myös takakaariin, sellasiin paikkoihin mihin ei enää jatkossa pääse ruiskun kanssa sohimaan. Jospa nuo nyt kestäisivät tulevat reissut ruostumatta.

Eilisen ja tämän päivän aikana sain sitten lopultakin takakaaret paikoilleen. Pitkäänhän tuossa alkuvalmisteluissa tulikin tuherrettua. Nyt on tehty niin hyvin kuin vain osasin eli pystyn yötkin nukkumaan ilman painajaisia ;) Kyljistä tuli näin ensikertalaisena ihan kohtuulliset, jossain vaiheessa vielä tinalla sipistellään saumat ja toivottavasti pakkelia ei tarvitse aivan älyttömiä määriä kylkiin leipoa. Tämähän alkaa näyttää taas bussilta!

 

perjantai 16. elokuuta 2013

Sisälokareiden korjausta

Viime viikonloppuna käytin liukuoven paikoillaan varmaan kymmeniä kertoja. Oven alahelma paljastui aika rapeaksi joten sain nyt vapaat kädet muokata oven sopimaan paremmin kyljen muotoihin, ilman tunnontuskia. C-pilari tuli tehtyä kahdesti, ensimmäisen version purin kun päätin sittenkin siirtää pilaria noin 10mm takaisin sisäänpäin oveen tehtyjen modausten jälkeen. Helman ulompi osa löysi paikkansa ja hitsasin sen kiinni.

Takalokarien uloimmat osat puuttuivat bussista kokonaan ja ne sain lopultakin väänneltyä muotoonsa suorasta pellistä. Nämä tuli tehtyä vähän fiilispohjalta ja sovitellen takakaarien kanssa. Pitäisi tiivistyä kohtuu vaivalla takakaaria vasten. Vetäisin hapot päälle ja vielä epoksit ja tiivisteet, sitten pääsen vihdoinkin hitsaamaan takakyljet/kaaret paikoilleen.

Kuskinpuolen takakaari tuli leikeltyä mittoihinsa ja sisäpuoli sai hapot niskaansa.

Takasivuikkunoiden alareunoissa oli hieman ruostesyöpymää mutta näistä selvisin onneksi pienellä hiekkapuhalluksella ja laskin päälle vielä hapot suojaksi.

Näin se homma etenee, kesäloman loppuminen ja sateinen viikko hieman hidastivat tahtia. Eilen sain hyviä uutisia, jo kesäkuussa tilatut matkustamon lattiapellit pitäisi vihdoinkin olla tavarantoimittajalla ensi keskiviikkona! Ehkä tämä peltipurkki saadaan kuin saadaankin kasaan ennen syksyä :)

 

lauantai 10. elokuuta 2013

Liukukiskon korjaus

Leikkelin ja sovittelin oikean puolen takakaarta kuluneella viikolla. Tovi vierähti mittaillessa ja säätäessä mutta lopulta kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja sain kaaren hitsausta vaille valmiiksi. Maalasin takakaaren sisäpuolen, samoin alahelman ja osat odottavat nyt paikoilleen laittoa.

Ennen takakaaren hitsausta täytyy korjata nippu muita kohteita. Ensimmäisenä kävin liukuoven kynnyksen kimppuun, koska ennen sitä ei pysty C-pilaria kasaamaan. Kynnystä olinkin pyöritellyt pitkään käsissäni ja miettinyt miten tuon korjaisin, lopulta koin valaistumisen pari päivää sitten. Askartelin muutamasta 1,5mm profiilista uuden uran vaakatasossa pyörivälle rullalle ja laskin päälle happomaalit. Tämä rakenne tuntui istuvan parhaiten jo paikoillaan olevan liukuoven alakiskon ja sisähelman päälle.

Useamman sovituksen, mittauksen ja rullien testauksen jälkeen täppäilin kynnyksen paikoilleen. Sen verran kynnys haritti eri suuntiin, että mielikuvitusta, puristimia, hylsyjä, puukkoa, yms. roinaa sai käyttää jotta sain sen suht suoraan paikoilleen. Lopulta rullat kuitenkin pyörivät ihan nätisti urassa.

Liukuoven sovittelussa vierähtikin sitten hieman pidempään. Kuten jo aikaisemmin olin huomannut, niin molemmat helmat ovat korjausten jäljiltä karvan alle 10mm alkuperäistä korkeammalla. Tätä mittavirhettä olen pohtinut ja tutkinut jo pidempään. Edelleenkään en keksi mitään muuta syytä kuin että tunkinkorvakkeiden yläreunat, minkä päälle sisähelmat asettuvat, ovat muutaman millin liian korkeat ja sieltä tuo mittavirhe on sitten matkan varrella hiljakseen kehittynyt, kun kaikki mahdollinen on mennyt vaihtoon. Sinänsä jännä, ettei tuosta virheestä ole haittaa pintapeltien kanssa. Kaikki korjauspalat ovat istuneet nätisti paikoilleen.

Oven kanssa tuosta pikku heitosta oli nyt haittaa. Ovi nousi noin 8mm liian ylös ja säätövarat olivat aivan tapissaan. Ovi meni kyllä kiinni mutta ei istunut muuten korin muotoihin. Kokeeksi siirsin oven alareunan liukurullan kiinnikettä ylöspäin. Käytännössä siis rälläköin oven alakulmasta kiinnityskohdan irti ja hitsasin sen sitten muutamia millejä ylemmäs. Temppu tepsi ja sain oven jo aika lähelle oikeita linjoja. Täytyy vielä tarkemmin sovitella jahka saan lukkomekanismit putsailtua ja korjattua. Liukumekanismi tuntuisi kuitenkin nyt toimivan niinkuin pitääkin eli jotain on onnistuttu oikein tekemään.

Oven kanssa pääsin hakemaan paikan myös C-pilarille. Kaikki rakenteet kun tuoltakin suunnalta ovat olleet auki, niin lopulta pilaria piti kääntää pari senttiä ulospäin alareunasta ennenkuin takakyljen linjat natsasivat liukuoven kanssa. Sovitteena tällä kertaa terassilaudanpätkä ;)

Tässä vaiheessa täytyy kiittää rouvaa, ruokahuolto toimii automaattisesti tallin puolelle, kun rojekti venyy ;)

 

tiistai 6. elokuuta 2013

Tuulilasin reunat osa 2

Kun sain tuulilasin alareunan hitsattua kasaan jatkoin A-pilarin yläosien kanssa touhuamista. Kuskinpuolta aikani täppäilin kasaan kunnes totesin ettei hommasta tule oikein mitään. Pallukassa on aikoinaan ollut gangsterilippa ja sen kiinnitysreiät A-pilarin yläosassa olivat aiheuttaneet ruostevaurioita pidemmälle matkalle. Laikkasin lopulta kaiken mädän pois ja taputtelin uudesta pellistä paikan pilariin. Oikealla puolen ei onneksi ollut vastaavaa ongelmaa, pelkkä lipan kiinnitysreikien umpeen hitsaaminen riitti sillä puolen.

Kävin tuulilasin reunuksen kauttaaltaan läpi, pyyhkäisin lopuksi tinat kaikkien korjausten päälle ja laskin pintaan happomaalit suojaksi. Jospa huomenna pääsisi jatkamaan takakaarien parissa.

 

lauantai 3. elokuuta 2013

Tuulilasin alareunan korjaus

Puretaampa taas viime päivien aikaansaannoksia. Bussia kun yksi ilta tuijottelin, niin tajusin unohtaneeni yhden pohjapellin kiinnityksen korjauksen. Runkopalkissa oli alusta saakka ollut katkennut pultti mutterissa kiinni ja se piti korjata jo aikoja sitten mutta näköjään unohdus iski. Rälläköin jo kertaalleen maalatusta palkista katkenneen pultin ja mutterin pois ja hitsasin tilalle uuden mutterin, sitten taas maalattiin uudestaan.

Kertaalleen tehtyjä asioita kun taas tehtiin, niin askartelin oikealle puolelle uuden korjauspellin konehuoneeseen. Samoilla vauhdeilla hitsailin mutterit myös takaturvavöiden tulevia kiinnikkeitä varten. Päälle hapot ja odottamaan paikoilleen hitsausta. Takapenkille tulee kolmet lantiovyöt, eipähän ole tenavat ensimmäisessä jarrutuksessa tuulilasissa.

Takakaarien tulevaa asennusta ehdin myös edistämään. Hitsasin takalokarien takimmaiset palat paikoilleen. JK:lta tuli uudet korjauspellit tähän kohtaan, vanhoista ei ollut enää malliksi ja näin homma eteni vauhdikkaammin. Oikean puolen sisälokarin ulkoreunaa olen myös hieman hahmotellut suorasta pellistä, jahka pääsen sovittelemaan pintapeltejä niin veistelen tuon sitten lopulliseen muotoonsa.

Tuulilasin hapertunutta alareunaa olin jo alusta saakka ihmetellyt ja netistä lueskellut useampiakin eri korjausmetodeita. Lopulta päädyin JK:n valmiisiin korjauspaloihin, palat olivat halvat ja näillä lopputuloksesta tulisi todennäköisesti paras mahdollinen. Vetäisin laikalla koko alareunan auki. Ruostetta ja pitsiä paljastui niin paljon, että pikkupaikat ja täppimällä korjaaminen olisi vienyt ikuisuuden. Lisäksi ruostetta olisi jäänyt joka puolelle muhimaan. Pyyhkäisin pintaruosteet hiekalla pois ja laskin päälle happomaalit.

Korjauspalat vaativat pikkuisen sovittelua mutta istuivat lopulta todella hyvin paikoilleen. Tiivisteen uraan pistehitsit ja etureunaan yhtenäinen sauma. Ehdin tuon pikaisesti jo hiomaan ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Meinasin vielä sipaista varmuuden vuoksi hieman tinaa päälle ja sitten maalit niskaan.