keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Mittari mäkeen

Viime viikolla tuli harrastettua ihan tarpeeksi. Öljyjäähyn vaihtamisen jälkeen jumppasin vielä pari päivää kaasareiden kanssa. Kokeilin eri kaasareita, vaihtelin suuttimia ja tökkäsin lambdan putkeen kiinni jotta näen onko muutoksilla mitään vaikutusta. Pari iltaa ajelin mittaria penkin kupeessa tuijottaen. 


Lopputulos oli että VDO:n näyttämiin lukemiin ei kaasareiden ruuvaamisella ollut mitään vaikutusta. Vaikka veivasi reippaasti rikkaalle, niin lämmöt olla tapittivat siellä 120 asteessa. Lopulta palaututin alkuperäisen Brosol/Solex setin takaisin ja vakio suuttimilla. Niillä seokset olivat just kohdallaan, niin lambdan kuin tulppienkin perusteella. 

Nakkasin VDO:n mittatikun mäkeen ja laitoin tilalle normi öljytikun. Nyt loppui lämpöjen tuijottelu. Kone on kaiken tutkimisen perusteella kunnossa enkä keksi mitään syytä mikä lämmöt liian kovaksi nostaisi. Aikaisemmissakin type 4 koneissa lämmöt ovat aina matka-ajossa asettuneet karvan alta 120 asteeseen VDO:n mielestä. Joten jos jossain on vikaa, niin sitten kaikissa kolmessa koneessa on ollut sama vika ja silti nuo aikaisemmatkin on toimineet. 


Sen verran vielä tsekkasin että viikonloppuna kävin auto täynnä tavaraa ajelemassa ja ajojen päätteeksi kurkkasin infrapunamittarilla öljypohjasta lämmöt. Sieltä tuli ihan terveet 100 asteen lukemat joten tämän hetkinen valistunut arvaus on, että VDO mittatikku ottaa itseensä kun se kulkee niin läheltä pakoputkea. 

Nopeusmittarin vaijeri pitää pahaa ääntä, pitäisi varmaan sekin vaihtaa pikapikaa...

torstai 14. kesäkuuta 2018

Kuumana käy...

Eilen otin asiakseni ja vaihdoin kokeeksi vielä öljynjäähdyttimen koneeseen. Konetta ei tarvinnut onneksi tiputtaa pois mutta saihan tuossa purkaa tovin, että pääsi jäähyyn käsiksi. 


Muutama vuosi sitten tehdystä varamoottorista purin reilun 5000 kilsaa ajetun uuden jäähyn. Tuo vanhakin on päällepäin ihan kohtuu kuntoinen, mitä nyt muutama pikku lommo mutta neste kiertää läpi ilman ongelmia. Tuli tuolla vanhallakin jäähyllä ajettua kaksi kesää edellisellä koneella joten tämä oli lähinnä vain kokeilu millä sain pois suljettua yhden vikapaikan.


Uusi jäähy asettui nätisti ja kaikki tiivisteetkin ovat kunnossa. Myös ilmanohjaimet toimivat niin kuin pitääkin.


Illalla sain auton takaisin pyörille mutta siinä vaiheessa oli hujahtanut jo 7 tuntia joten testiajot jäi seuraavalle päivälle. 

Äsken kurvasin sitten jo tutuksi tulleelle testilenkille, nyt ulkoilma oli muutaman asteen lämpöisempi kuin toissa iltana. Aikani ajelin 80km/h mäkistä ja mutkaista tietä ja sinne ne taas 120 asteen tuntumaan lämmöt asettui. Kyllä tästä täytyy nyt sellainen johtopäätös tehdä, että ei nuilla ohkaisemmilla öljyillä ja muillakaan tähän asti tehdyillä tempuilla ollut oikeasti mitään mitattavissa olevaa vaikutusta. 

Pitää varmaan vielä palata siihen vaihtoehtoon että kone kävisi laihalla matka-ajossa...

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Vintage VW Garagen kesämiitti

Viime viikonloppu leireiltiin Viitasaarella Hännilänsalmen leirintäalueella Vintage VW Garagen järjestämässä kesämiitissä.

Jarruille tein loppu silauksen polvistumalla bussin edessä, mitään muuta ei enää kyennyt tekemään ;)


Tiedä sitten auttoiko polvistuminen vaiko uusitut jarrutangot mutta jarrut toimivat ilman ongelmia koko viikonlopun ajan!

Viikonloppu meni rattoisasti, perinteinen basecamp pystyssä. Kelit olivat kohtuulliset, mitä nyt yöllä pikkuisen vilpoista. Kylmää vastaan auttoi bussissa nukkuminen ja bussin lattialla ollut lämpöpatteri. Teltta toimitti tällä kertaa vain olohuoneen virkaa. 


Ilmapatja sanoi työsopimuksen irti jo ekana yönä. Viime vuonna se oli käytössä kaksi yötä BIFFissä mutta talven jäjiltä ilma ei enää siinä pysynyt. Edellinenkin ilmapatja kesti vain pari reissua. Dumpattiin patja roskiin ja ennen seuraavaa yöreissua etsin jostain kunnolliset patjat takapenkille. Ilmapatjat on nyt nähty.

Viitasaarelle ajellessa huomasin että uusi kone tahtoo nostaa lämpöjä matka-ajossa. Menomatka ajeltiin 120 asteisilla öljyillä ja kotia tullessa lämmöt huiteli jo 130 asteessa. Ei kiva.

Pari viime päivää olen lämpöjen nousulle syytä etsinyt. Öljypaineventtiili tuntui olevan jumissa ja koneessa oli jostain syystä pari milliä pidempi mäntä. Näitä on näköjään olemassa eri mittaisia! Kaivoin varakoneesta oikean pituisen (22mm) ja vaihdoin samalla jousenkin, vaikkei jousissa mitään eroa ollut. 


Männän vaihto auttoi sen verran että nyt en enää testilenkillä saanut lämpöjä nousemaan 120 asteeseen. Edelleen lämmöt olivat korkeat, verrattuna edellisiin koneisiin joten vaihdoin vielä kokeeksi 10W-30 öljyt koneeseen. Ohkaisemmilla öljyillä ajelin pari tuntia ja lämmöt pysyivät nyt 115 asteessa. Nähtävästi jäykemmät öljyt eivät aiemmin saavuttaneet öljyjäähyä ja siitä johtuen lämmöt nousivat. 

Täytyy vielä purkaa konetta sen verran että saan kaivettua öljyjäähyn tarkempaa tutkimista varten käsiini. Hyllyssä odottelee yksi "uusi" vain 5500km ajettu jäähy ja sitä voisi vielä kokeilla. 

Niin ja nopeusmittarin vaijeri alkoi pitää ääntä tällä reissulla, sekin varmaan kohta katkeaa. 


maanantai 4. kesäkuuta 2018

Taas jarru jumissa...

Eilen illalla kurvattiin 9-tien Grillille kuukausi miittiin.


Menomatka tuntui hieman takkuiselta ja arvelin että kärry siellä vain perässä painaa. Noh, autosta kun hyppäsin ulos, niin jarrukengän hajuhan se leijali taas ilmassa. Voihan p. Kuskin puolen rumpu oli niin kuuma ettei kättä kärsinyt päällä pitää. On se kumma, koko toukokuun olen ajellut ilman mitään ongelmia. 

Hissukseen ajeltiin illalla kotia ja perä ilmaan. 


Rengas pyöri just ja just kun käsin käänteli. Rumpu ei irronnut vaikka kehin kenkiäkin kauemmaksi. Piti odotella että jäähtyy ja sitten sain nitkuteltua rummun pois. 

Siellähän se taas käsijarrun välitanko oli umpijumissa kenkien välissä. Etummainen kenkä ei ottanut edes jarrusylinteriin kiinni kun tanko vänkäsi sitä niin reilusti eteenpäin. Käsijarrun vipu pääsi liikkumaan ihan vapaasti eli käsijarruvaijeri ei jumittanut missään vaiheessa. Tanko jäi jotenkin nalkkiin takimmaista kenkää vasten.


Keväällä oli onneksi tullut tilattua hyllyyn odottamaan uudet välitangot. Tangoissa oli pieniä mittaeroja hahlojen syvyydessä ja leveydessä. Tässä taisi samalla paljastua että tuo kuskinpuolen välitanko on ollut kokoajan väärinpäinkin. Uuden tangon sai asennettua vain yksinpäin, eli pidempi päädyn syvennys käsijarruvivun päähän ja lyhempi etummaisen kengän suuntaan. Vanhan, bussin mukana aikoinaan tulleen tangon pystyi heittämään kummin päin tahansa ja näköjään toisin päin asennettuna saattoi jäädä jumiin kenkien väliin. 


Vaihdoin samantien kummallekkin puolelle uudet välitangot ja nyt on sitä myöten kaikki palaset vaihdettu. Saa nähdä josko nyt toimisi...

Hydraulinostajien kanssa olen oppinut elämään. Jos bussi seisoo useamman päivän, niin joskus saattaa hetken joku nostaja lätkyttää. Jos on oikein pahasti nostaja päässyt tyhjentymään, niin reilun kilometrin kun antaa mennä kierroksilla, niin lätkytys loppuu.

Ainut "vika" tällä hetkellä on joku ärsyttävä resonointi. Tyhjäkäynnillä kuuluu välillä kolina kun jotkut osat kolisevat yhteen, kun kone heilahtelee. Pitäisi varmaan nostaa auto pukkien päälle jotta pääsisi ravistelemaan alakautta. Jossain on joku pelti tai joku muu osa löysällä ja liian lähellä jotain. Koneesta ääni ei kuulu, sen verran on tullut stetoskoopilla sitä kierrettyä eikä tuo kolahtelu runkoonkaan saakka välity.