perjantai 2. syyskuuta 2022

Syyshuoltoa ja VWenetsialaiset

 Forssan reissulla tuntui muutaman kerran että käsijarru ei pitänyt ihan niin hyvin kuin olisi voinut. Muutama napsu säätöä ja taas alkoi pitämään. Viime kerrasta taitaakin olla jo pari vuotta. Aika huolettomat nuo rummut on vaikka alkuun niiden kanssa olikin enempi vähempi haasteita. Haasteet tosin johtuivat silloin edellisen omistajan rälläköimistä osista. 



Samalla kun kömmin auton alla totesin että takarenkaat alkaa olla lähes sakkorajalla. Nyt oli aika uusia, kun kuukauden sisällä pitäisi käydä katsastamassakin auto. Vanhat irti ja uudet vastaavat haettiin tilalle moottoripyörällä ;) Nyt kelpaa taas päästellä monta vuotta eteenpäin.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin VWenetsialaisia Häyrylänrannassa Konnevedellä. Kelit suosivat ja vietettiin huippu viikonloppu hyvällä porukalla. 


Rouvan kanssa kun touhuttiin tapahtuman järjestäjinä, niin päätettiin että tällä reissulla ei itse kokkailla. Puuhaa olisi muutenkin tarpeeksi. Perjantaina kaivettiin kylmäkaapista sushia.


Lauantaina nautittiin Häyrylänrannan satamaravintolan burgerit. Aivan huiput! 


Aamupalatkin nautittiin satamaravintolassa, jälleen kerran aivan älyttömän hyvää settiä.


Skumpat oli sentään omasta takaa ;)

Huippu viikonloppu! Taitaa tapahtumat ja yöreissut olla nyt taputeltu tälle kesälle mutta ajokausi jatkuu vielä.




maanantai 8. elokuuta 2022

Pick-Nick 2022

 Koronat tuli podettua ja kesälomakin ehti jo loppua mutta bussi liikkuu edelleen. Elokuun eka viikonloppu vietettiin Aircooled Moments rytmiryhmän kanssa Forssassa. Majoituttiin Hotelli Maakunnassa, pörrättiin ympäri Forssaa, kuvattiin paljon ja syötiin hyvin.



Sunnuntai päivä vietettiin sitten Forssan harrasteajoneuvo Pick-Nickissä Pilvenmäen raviradalla. Leiri pystytettiin paikalle jo lauantai iltana ;) Volkkarit tuntuivat kiinnostavan kovasti.


Rompetorilta tuli tehtyä löytö. Oikeanvärinen reissupyörä bussin perään roikkumaan!




torstai 21. heinäkuuta 2022

Rauma ja Pori

Toiseksi viimeinen lomaviikko alkoi ja säätiedotus lupasi hellettä länsirannikolle. Tuumattiin että rojut autoon ja lähdetään tienpäälle. Tarkoitus oli viikon aikana noukkia kyytiin osia Sastamalasta, sitten hieman merenrantamajoitusta Raumalla ja Porissa, viikonlopuksi Biffiin Ruovedelle ja sen päälle vielä yhdet rippijuhlat. Hyvä suunnitelma!

Tiistaina aamusta kurvattiin Sastamalaan, sieltä aarteita kyytiin. Baja projektiin löytyi priimakuntoinen etuakselisto!



Yhden aikoihin oltiin Raumalla ja Poroholmassa. Käytiin maksamassa yksi yö ja tarkoitus oli katsella josko täällä viihtyisi vaikka toisenkin yön. 


Leiripaikaksi saatiin lähes merenrantatontti ja laitettiin leiri pystyyn. Mereltä kävi tasaisen katkeamattomana virtana reilu 7m/s puhuri. Hupparin sai kiskaista päälle vaikka oli pilvetön taivas ja reilusti päälle 20 astetta lämmintä. Hieman jännitti kauanko katos pysyy tuulessa kasassa. 


Ei jääty tuuleen ihmettelemään sen enempää vaan suuntasimme samantien kohti keskustaa ja vanhaa kaupunkia. Kaikki oli kävelymatkan päässä joten auto sai jäädä nauttimaan merituulesta. 



Pari-kolme tuntia vierähti mukavasti, tepasteltiin vanhakaupunki läpi ja tutkittiin kaikki matkan varrelle osuneet pikkupuodit. Kaupungilla tarkeni hyvin shortseissa ja t-paidassa. Vanhakaupunki oli nähty ja tässä vaiheessa alkoi maha mouruamaan, edelleen oltiin liikenteessä aamupalan voimin.

 Hilppastiin takaisin leirintään, totesimme että katos oli vielä pystyssä ja sama 7m/s puhuri kävi edelleen mereltä päin. Päivällisen valmistus tuulikoneessa ei oikein napannut joten kiersimme pikaisesti leirinnän kolme eri ruokapaikkaa läpi. Kahdessa paikassa pizzoja, näyttivät hyvältä mutta menivät kategoriaan pieniä mutta kalliita ;) 

Ravintolalaivassa oli tarjolla burgeria joten sinne ja tilausta sisään. Kassaneiti oli sen oloinen että hommat eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa. Vähän jänskätti että mitä sieltä tulee mutta sapuska oli hyvää, sitä oli tarpeeksi ja nälkä lähti. Tässä vaiheessa, täydellä vatsalla, kassan flegmaattisuus lähinnä jo nauratti ;)

Keho oli ravittu ja oli hyvä kellahtaa hetkeksi bussiin. Tovi kun oltiin pötkötelty ja katseltu tuulenvoimasta pallona olevaa katosta päätimme purkaa katoksen pois. Ei tuota lepatusta jaksaisi koko yötä kuunnella ja jännittää, että milloin katos lähtee lentoon. Vaikka ilta-aurinko alkoi jo paistaa leiriin, niin tuuli ei osoittanut mitään laantumisen merkkejä. 


Hupparit päälle ja kävimme hieman kiertelemässä leirintää. Uimaranta näytti kivalta mutta jatkuva kylmä tuuli ja jokapuolella näkyvä hanhenpaska hiekassa ei houkuttanut edes kahlaamaan.


Rantabaarissa nautittiin iris coffeet palmujen juurella, kun jotain lämmikettä piti saada. 


Tuulikone jatkoi puhuria, pihalla iskuskelu ei napannut ja alue oli vähän niinkuin nähty joten painuttiin bussiin takaisin pötköttelemään. 

Pari tuntia oikaistiin ja auringonlaskua mereen kun oltiin lähdetty hakemaan, niin vaatteet päälle ja takaisin tuuleen. Sinnehän se nätisti humpsahti puoli yhdentoista aikoihin. 


Takaisin peiton alle ja aamulla ennen kahdeksaa oltiin jo hereillä. Tuulikone jatkoi puhuria edelleen. Pikaiset aamupesut ja päätettiin että aamupala syödään jossain tienpäällä. 

Noh, tullaanko uudestaan. No jaa, alueena ihan kivanoloinen mutta huolto kyllä sakkasi pahemman kerran. Toisessa huoltorakennuksessa oli jatkuvasti niin paljon kusta vessan lattialla että olisi saanut olla kumpparit jalassa. Yhdellä kertaa suihkuttelin lattian ensin käsisuihkulla puhtaaksi ennenkuin kehtasin edes astua kynnyksen yli sisään. Myöskään se ruskea tavara vessan seinässä ei mahtanut olla suklaata...

Toisessa huoltorakennuksessa oli hieman kuivempaa mutta ei sielläkään tainnut käydä siivouspartio paikalla missään vaiheessa koko vuorokauden aikana. Vessakopit olivat myös kuin jostain sketsistä. Vaikken kovin pitkä mies olekkaan, niin ovessa olisi pitänyt olla polvien mentävä aukko kun pöntölle istui. Ovi oli noin puoli metriä liian lähellä pönttöä tai jotain! Samalla piti yrittää vahtia ettei housut uineet lattialla edellisten sankareiden eritteissä. Aamusuihku hoitui vähän kuin bidee suihkua käyttäen, kun suihkukopissa oli suihkuteline hajalla. Ei tarvinnut pestä hiuksia. 

En tiedä mistä ne viisi tähteä tälle alueelle on myönnetty tai sitten kaikki aikaisemmat paikat missä on tullut leiriydyttyä ovat olleet 20 tähden alueita 😁 Varmaan omalla vaunulla/asuntoautolla ihan OK mesta jos ei tarvitsisi käyttää yleisiä tiloja.

Ei siis ihme ettei aamupalan valmistus kinostanut ja suuntasimme pika-pikaa takaisin tienpäälle. 

Seuraavaksi oli tarkoitus suunnata Poriin ja tsekkaamaan Siikaranta Camping. Puolessamatkaa napsahti puhelimeen viestiä, että olemme saattaneet altistua edellisenä viikonloppuna. Kiva kiva. Tikkulan ABC:lle siis vetämään tankki täyteen ja työntämään tikut nokkaan. 


 Toiselle napsahti samantien positiivinen tulos joten viikon reissu oli sitten taputeltu reilussa vuorokaudessa. Auton keula kohti kotia ja loppuviikko vietettiin koronaa kotona potien. Seuraavana aamuna positiivinen viiva piirtyi testiin myös toiselle matkalaiselle. 




torstai 30. kesäkuuta 2022

Rovaniemi ja kohti kotia

Pohojosessa ollaan totuttu että jokainen siirtymä on vähintään 200 kilsaa joten Kemijärvi - Rovaniemi väli hujahti hetkessä kun matkaa ei ollut edes sataa kilometriä. Rovaniemellä ohjelmassa oli pakollinen pysähdys pukin pajalla. 


Täällä on taidettu käydä lähemmäs 20 kertaa kuluneina vuosina. Vanhoilla autoilla kun liikkuu, niin täytyy pitää hyvät suhteet yllä Joulupukkiin jotta varaosatoimitukset sujuvat. Pitäisi varmaan kaivella kaikki korttikuvat esiin ja tehdä laskutoimitus. Ensimmäisissä kuvissa tenavat istuu meinaan sylissä ja nykyään saadaan istua ihan kahdestaan.


Pukin lisäksi kyläiltiin muutamalla muullakin tutulla ja sitten jatkettiin kohti Pessalompoloa. 

Lohijärvellä pysähdyttiin uimaan. Nyt oli niin lämmintä vettä että siellähän olisi voinut lillua vaikka kokopäivän! Majoituttiin sukulaisten nurkissa ja illalla ihasteltiin aurinkoa yöllä Pessakosken sillalla. 


Aamulla tavarat takaisin autoon ja keula Ylitornion suuntaan. Pakollinen pysähdys Aavasaksan huipulla. Täälläkin on käyty keikkumassa 90-luvulta saakka. Maisemia ihastellessa puhelimeen napsahti viesti että vanhin poika oli saanut haluamansa opiskelupaikan, parin vuoden yrittämisen jälkeen!!!


Pojan koulupaikkaa juhlistaaksemme nautimme reissun toisen "maksullisen" lounaan Aavasaksan huipulla. Älyttömän hyvää porokeittoa, hyvien uutisten lisäksi!


Ylitorniolla pikainen sukulointi ja sitten yhden pysähdyksen taktiikalla Toholammille missä pysähdyttiin yhdeksi yöksi sisämajoitukseen. Keskustan baarista löytyi reissun eka pehmis! 


Lampilta ajeltiinkin sitten suorinta tietä kohti kotia. Tiedossa oli tiukkaakin tiukempaa asunnon metsästystä juniorin uudesta opiskelukaupungista. 

Viikonpäivät vierähti reissussa, kelit suosivat ja paljon tuli nähtyä. Mittariin pyörähti 1947 huoletonta kilometriä. Polttoainetta (95E10) paloi 9,2L/100km ja öljyä lisäsin kotona vajaa 2 desiä eli tekniikka on näiden lukujen valossa aika hyvässä tikissä. 

Koko reissun sai ajella ikkunat auki. Vasen käsi sai siis väriä aika hyvin ja kainalo tuulettui ;)


Keulasta näki että jossain on käyty. Ötököitä oli selkeästi ollut ilmassa, vaikkei niistä haittaa muuten ollut. Pesuhommia siis tiedossa. 



Reissun aikana oli postilaatikosta kolahtanut uusin Kodin Pellervo lehti ja siellähän oli tuttuja naamoja. Toukokuun puolella meistä tehty juttu oli julkaistu. Mukava, hyväntuulen juttu. Eikai näistä vanhoista volkkareista muita juttuja voikkaan tehdä ;)






keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Kemijärvi

 Kemijärvi Camping bongattiin vahingossa, kun oltiin matkalla aamupäivällä Pyhän ja Luoston suuntaan. Alunperin oli suunnitelmissa kärvistellä Pyhän caravanparkissa yö mutta Kemijärven keskustassa huomattiin camping kyltti ja pyöräytettiin auto ympäri. 

Siinähän oli todella kiva leirintä aivan Kemijärven ytimessä ja veden äärellä. Maksettiin yö ja pyörähdettiin Pyhä/Luosto päiväseltään. Kuuden aikaa illalla olimme takaisin leirinnässä ja nykäistiin leiri pystyyn auringon paisteessa.


Päivän kiipeilyjen päälle oli mukava käydä pulahtamassa leirinnän hiekkarannalla. Muutkin fasiliteetit olivat kunnossa, siistit suihkut, vessat ja keittiötilat. Täällä pysähdytään jatkossakin, kun näillä nurkilla liikutaan!

Päivä oli pureskeltu eväsleipiä joten trangia laulamaan ja hieman pastaa kehiin. 

Tänä kesänä trangia on ollut kovalla käytöllä. Kuivamuona kulkee pienessä tilassa ja siitä syntyy nopeasti maittavat eväät. Kylmäkaapissa kulkee aina muutama valmis salaattipaketti mukana joten evästä saadaan eteen alle puolen tunnin vaikka mihin pysähdyttäisiin. 


Sapuskan päälle istuskeltiin ja katseltiin "omassa" rannassa avaraaluontoa, pääosassa kolme joutsenta.

Yhdentoista aikaan laitettiin bussi yöpuulle. 


Mutta Kemijärven korkeudella kun oltiin, niin täällähän ei aurinko laskenut enää ollenkaan joten lähdimme kävellen tutustumaan cityyn. 



Tämän alempana ei aurinko ei käynyt vaan alkoi jo hetken päästä nousta uuteen päivään.


Kemijärvi oli muuten ensimmäinen paikka koko reissulla missä oli sääskiä. Ilmestyivät tosin paikalle vasta joskus aamuyöstä yhden aikoihin. Tälle reissulle kokeeksi hankittu Lidlin ötökäntappaja todettiin täysin turhaksi. En tiedä houkuttelisiko tuo paremmin ötököitä satimeen jos sen saisi ripustettua vaikka makuutilan kattoon. Kabiinin jalkotilassa se toimi vain yövalona. 



Seuraavaksi tökkäsin pistorasiaan Raidin myrkkyttimen. Kovasti ohjeissa kehuttiin että tappaa sääsket, yms. ötökät jopa 50 neliön alalta vaikka olisi ikkunatkin auki. No, meillä oli bussin ovi raollaan ja sieltä pukkasi jatkuvalla syötöllä verenimijöitä sisään eikä Raidin tappajastakaan ollut mitään iloa. 

Lopulta joskus kolmen aikaan yöllä napsautin kattoluukun ja sivuoven kiinni. Sen jälkeen saikin nukkua rauhassa aamuun saakka. Kesällä selviää onneksi vähillä unilla ;)

Puoli yhdentoista aikoihin pyöräytettiin aamupala. Purettiin leiri ja suunnattiin bussin keula kohti Rovaniemeä. 



Pyhä ja Luosto

Rukalla aamupalat nassuun ja suuntasimme poroja väistellen kohti Luostoa. Hieman puolenpäivän jälkeen olimme tunturin juurella. Tiedossa oli että Ukko-Luoston huipulle kulkisi 575 porrasta mutta lähtöpaikka oli hakusassa, opasteet olivat lähes olemattomat. Ensin käytiin ihmettelemässä Ametistikaivoksen parkkipaikalla, sitten siirryttiin laskettelurinteiden alapuolelle mihin hotellin respa neuvoi. 

Eväitä syödessä metsästä sattui tulemaan pariskunta polkupyörillä ja heiltä saatiin vinkki että Ametistikaivoksen parkkipaikka olisi sittenkin ollut se oikea paikka ja sieltä olisi lyhin matka portaiden juurelle. 



Auto ympäri ja köröteltiin takaisin. Muutama sata metriä kävelyä mökkien ohi ja sieltä löytyi lopulta kyltti. Tosin missään ei vieläkään puhuttu mitään portaista. Töppöstä toisen eteen ja nuolen osoittamaan suuntaan. Lämpömittari näytti tässä vaiheessa jotain +28C. 


Tovi käveltiin latupohjaa ja sieltähän ne portaat lopulta löytyivät. 




Kipitettiin portaat reippaasti ylös,  huipulta löytyi sääasema ja "avokonttori"




Näköalapaikka löytyi kävelemällä hieman huipun yli. Tähän saatiin onneksi vinkki etukäteen, näköalapaikka ei meinaan näkynyt sääaseman juurelle ollenkaan. 


Ukko-Luosto oli huiputettu ja seuraavaksi otettiin suunnaksi Pyhätunturi. Lämpömittari näytti edelleen lähemmäs 30 astetta lämmintä joten Pyhällä päätimme suorittaa huiputuksen tuolihissin voimin. Ei olisi jerkku riittänyt enää reisissä kiivetä rinnettä pitkin huipulle. 


Huipulta löytyi ravintola joten maisemia ihasteltiin jäätelön voimin! 


Hieman kulttuuria samalla ja kierrettiin huipulta löytyvä Huttu-Ukon taidereitti.


Päivä alkoikin olla jo pulkassa joten hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti Kemijärveä mistä olimme tulomatkalla bonganneet kivan leirintäalueen. Pyhän caravan parkki ei meinaan houkutellut, oli lähes yhtä karu hiekkakenttä kuin Rukan parkki ja hintalappukin oli aivan liian kova miljööseen nähden. 

Pyhä-Luosto tunturitie oli hieman pettymys. Puiden keskellä ei kauheasti maisemia näkynyt ja tie oli aivan onnettomassa kunnossa. Isoja heittoja, töyssyjä ja 10 metrin välein asfaltti poikki joten tasaisin väliajoin kuului pamaus kun ylitettiin katkos...