Vappu ja vähän muutakin

Kylätie suli vasta 16.4. ja silloin päästiin vihdoinkin tienpäälle. Päivä menikin tuttujen kanssa cruisaillessa ympäri kaupunkia. 

Bussi pääsikin samantien jokapäiväiseen ajoon. Pitäisi peukkulaskuri laittaa kojetauluun, sen verran monta peukkun näyttäjää on tullut vastaan, mihin tahansa onkin ajettu. 

Vappuna pyöritettiin FVWA Keski-Suomen grilli-kahviota vappukokoontumisessa. 

Kokoontumisen päälle ajeltiin vappucruising ja sillä reissulla meinasi käydä köpelösti. Yhdessä siirtymässä mukulakiviltä asfaltille olikin yllättävän korkea rotvallinreuna ja heti sen perään sopiva monttu. Varovasti yritin luikerrella menemään mutta niiauksen jälkeen kuului perästä kolahdus. Ajattelin että peräkoukku vain tapasi korkeaan katukiveen. 

Ajeltiin kotia ja kotipihassa huomasin että perästä tippasee öljyä aika reilusti. Kolahdus ei kuulunutkaan peräkoukusta vaan öljypohjan lämmittimen pultista ja pultin juuresta lorotteli öljyä. 

Katukiven reuna oli nirhaissut pultin päätä ja 8.8 pultti oli muuttunut pelkäksi kahdeksikoksi. Samalla pultti oli pyörähtänyt hieman auki. Kiristämällä öljyvuoto loppui. Onneksi ei ollut osunut pahemmin, olisi valahtanut kaikki öljyt kertalaakista kadulle.

Vastaisuuden varalle päätin poistaa koko öljynlämmittimen ja laitoin tilalle alkuperäisen "taco platen". Siihen ei pääse enää mikään kolisemaan vaikka ajaisi miten pahaan kivikkoon. 

Samalla kun auton alla könysin, niin totesin että vetareiden suojakumit alkavat olla tiensä päässä. Ei nämä uustuotanto kumit näköjään kestä kuin muutaman kesän ajot. Kumi alkaa yksinkertaisesti vain murenemaan. Tilasin tällä kertaa taas toisen valmistajan kumeja, katsotaan kauanko nämä kestävät. Jos vielä ennen kesälomia ehtisi vaihtamaan alle. 

Kesäreissuja odotellessa hommattiin sivuteltan kaveriksi aurinkokatos. Menee pieneen tilaan ja on nopea nykäistä pystyyn. Mukavampi päivän parin reissuilla, jos on vain yhdenyön pysähdyksiä tiedossa eikä ole peräkärry matkassa. 

2022 startattu

Toissapäivänä alkoi aurinko lämmittämään niin paljon että päätin täräyttää bussin käyntiin viiden kuukauden talvilevon jälkeen. Sieltähän se hörähti nätisti henkiin.

Koko talvena ei tullut tehtyä autolle mitään. Pari kertaa käytiin iltapalaa syömässä matkustamon puolella mutta muuten auto sai pölyttyä omassa rauhassaan.  

Pikainen huolto. Uudet tulpat, öljynvaihto ja uusi ilmanputsari.

Pari kesää tuli ajeltua tulppiin koskematta ja nyt olikin jo korkea aika kurkata miltä siellä näyttää. Tulpanjohtojen ja jäähypeltien väliset tiivisteet olivat aivan kaput!  

Onneksi varaosahyllystä löytyi yhdet uudet. Pitääkin laittaa hankintalistalle yksi setti...

Sitten odottelemaan että kylätie sulaa ja päästään tienpäälle.

Ajokausi 2021 ohi

Sunnuntaina aurinko paistoi ja kuvittelin että ajokausi jatkuu edelleen. Sunnuntai meni pesuhommissa mutta kuinka väärässä olinkaan.

Maanantaina satoi vettä, tiistai aamuna tiet olivat jo jäässä ja nyt on maa valkoisena joten päätin laittaa auton seisontaan ja jatketaan reissuja ensi keväänä. 

Matkaa tuli kuluneena vuonna tehtyä 9221 kilometriä. Meno oli huoletonta ja talvella ei ole tarkoitus autoa rassata muuten kuin poistaa tuo viallinen diesel lämmitin ja vaihtaa öljyt + suodatin.

Diesel lämppäri poiki

Viikonloppuna heitettiin Aircooled Moments poikain kanssa retki Lahteen. Illalla leiriydyttiin Messilään ja saimme perustaa leirin hiekkarannalle. Takaluukusta aukesi näkymä järvelle!

 

Keli oli jo aika kolea joten pitkille kalsareille ja pipolle oli käyttöä. Mutta hyvin siellä tarkeni illan istua, vaihtaa kuulumisia ja syödä pitkän kaavan mukaan.

Kiinan diesel lämppäri teki lauantaina temput. Onneksi oli autossa häkävaroitin tai muuten oltaisiin varmaan ikiunessa. Alkuillasta napsautin lämppärin päälle, pikkutehoille ja kabiini alkoi lämmetä hienosti. Pihalla istuskeltiin ja 5-6 tunnin päästä alkoi häkävaroitin yllättäen huutamaan. Bussin ovet äkkiä auki ja ihmettelemään että mitä tapahtuu. Bussissa tuoksahti diesel ja muutenkin oli hieman katkua ilmassa. Lämmitin sammuksiin samantien ja sulake irti. Kiinanlaite saa lähteä maatakiertävälle radalle, ei tuollaisen kanssa uskalla enää leikkiä yhtään!

Airamin häkävaroitin haukkui siis hintansa, halpa henkivakuutus!!!

Elokuu

Bussi on ollut päivittäisessä ajossa ja toiminut kuin ajatus. Bensaa tankkiin ja kovaa ajoa. 

Kelien viilennyttyä huomasin että lämmityslaite pukkasi tavallista viileämpää ilmaa. Kuluneen kesän aikana ei lämmitystä ole ajaessa kaivannutkaan. Syyllinen löytyi kun kurkkasin kojelaudan alle. Siellähän oli lämmönvaihtimille lähtevä vaijeri poikki. Uudet vaijerit ovat jo kuriirin kyydissä ja tipahtavat kotiovelle toivon mukaan huomenna. 

Diesel lämmitin teki myös temput reilu viikko sitten. Lauantai iltana pysäköin bussin pihaan ja sunnuntai aamuna kun tulin autolle, niin ihmettelin hurinaa. No, siellähän se lämmityslaitteen puhallin pyöri itsekseen vaikka lämmitin ei ollut päällä. Oliskohan kiinan ihme ottanut itseensä kun tässä on ollut aika kosteat kelit viimeiset pari viikkoa. Nappasin sulakkeen pois ja täytyy jossain välissä tutkia antaisiko se jotain vikakoodia tai paranisiko vaiva kun kosteus haihtuu.

Viime talvena pieteetillä rakennettu uusi moottori on odotellut sisäänajoa tallin nurkassa. Reissaaminen kun hiljeni, niin oli aikaa taas ihmetellä sitäkin. Virittelin koneeseen pakosarjat ja muut koekäyttöhilppeet paikoilleen. 

Bensaa kanisterista ja sehän tärähti ekalla startilla käyntiin. Ajoin nokan sisään ja säädin kaasarit. Ääntä ja liikkuvaa kuvaa löytyy youtubesta. Suunnitelmat muuttuivat ja tämä tuleekin istumaan Bajan konehuoneessa. Bussissa paikoillaan oleva vakiokone toimii niin hienosti etten ala tätä kutiteltua konetta siihen vaihtamaan. 

Baja projekti on nytkähtänyt myös ihan kivasti liikkeelle. Kohta pääsee hiekkapuhaltamaan koria kun sain rakennettua kaatolaitteen.

Bug in Finn 2021

 Viime viikolla tuli vihdoinkin hankittua häkävaroitin autoon. Palohälytin on matkassa aina kulkenutkin mutta nyt lisälämmittimen myötä ajattelin että ei vara venettä kaada. Näyttää samalla sisälämpötilaakin.

Torstai iltana pakattiin auto täyteen tavaraaa ja perjantai aamupäivällä suunnattiin kohti Ruovettä. Suomen Volkkariyhdistyksen kesän päätapahtuma, Bug In Finn, palasi takaisin Haapasaaren leirintäalueelle. Paikalle oli saapunut jo edellispäivänä innokkaimpia harrastajia mutta vielä saaresta löytyi seurueellemme sopiva kolonen. Leiri pystyyn ja ihmettelemään menoa.

Perjantai ilta ja yö vierähti nopeasti tuttujen kanssa poristessa. Lauantai aamuna oli vieraskirjassa jo yli 250 autokuntaa ja aamupalakin oli loppunut kesken vaikka sitä oli kuulemma varattu kolmelle sadalle. Onneksi oli omat aamupalat mukana, tiedossa oli että pitkän yön jälkeen saattaisi tehdä mieli ennemmin nukkua kuin syödä aamupalaa aamu kahdeksalta. 

Hauska reissu kaikin puolin. Lauantai iltana pidettiin perinteiset lettukestit, auringonlaskua katsellen.

Puolen yön jälkeen istuskeltiin saaren toisessa päässä katsellen kuun nousemista Ruoveden keskustan valojen ylle.

Huippureissu kaikin puolin. Vanhoja ja uusia tuttavuuksia ja paljon hienoja volkkareita!

Sunnuntaina tein pikaisen jarruhuollon kun kotia pääsimme. Vanhat jarrupalat olivat alkaneet vinkumaan kesän aikana niin älyttömästi että nyt meni hermot. Joskus reilu 5 vuotta sitten nämä laitoin ja vinkuivat jo  silloinkin ajoittain mutta satularasvan kanssa pysyivät sitten hiljaa monta vuotta. 

Ruovedeltä sattui löytymään kympillä hyvälaatuiset palat, mitä ilmeisimmin vanhaa varastoa. 

Niks, naks, meniköhän 15 minuttia ja uudet palat olivat alla. Kyllä nyt kelpaa taas jarrutella, ei kuulu kirkumista kun karavaanin kulkua hidastetaan.

Jos vielä pikkuisen lisäisi pissapoikaan nestettä ja lisälämmittimelle dieseliä tankkiin. Sitten taas matkaan!

Pohojoseen...

 Sunnuntai aamuna, 18.7., bussi starttasi 07:57 ja keula suunnattiin kohti Oulua. 16:00 pitäisi olla Rovaniemellä rippijuhlissa joten lappu lattiaan ja menoksi. Tupoksen ABC:llä nopeasti tankki täyteen ja 15:21 oltiin Rovaniemen Prisman parkkipaikalla. Nopeasti juhlavaatteet päälle ja 15:45 oltiin jo onnittelemassa juhlakalua.

Juhlat juhlittiin ja yö nukuttiin juhlapaikan pihassa. Diesel lämmitintäkin pääsimme kokeilemaan, kun ennen nukkumaan menoa käytin auton lämpöiseksi ja samalla sai kosteuden pois sisältä. Hyvin nukutti!

Tukevan aamiaisen jälkeen kurvasimme pukin pajalle, perinteeksi muodostuneeseen joulukorttikuvaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on käyty Rovaniemellä joka kesä, poislukien 2020 koronavuosi. Lähes yhtä monta kertaa on käyty myös ottamassa kuva pukin kanssa, tällä kertaa ensimmäistä kertaa ilman jälkikasvua!

Rovaniemeltä auton keula Yli-Tornion suuntaan. Matkalla pysähdyttiin jäätelölle Lohijärven kyläkaupalla.

Yli-Torniolla perinteinen Aavasaksan pysähdys ja maisemien ihmettely.

Yli-Tornion K-kaupan pihassa pidimme pikaisen ruokatauon. 

Mitään sen suurempaa suunnitelmaa ei ollut ja tarkoitus oli käydä sanomassa heipat tutuille ja ajaa yötä myöten takaisin Jyväskylään. Yllättäen huomasimmekin olevamme leirissä Torniojoen rannalla ja lämmittämässä rantasaunaa. Reissut ilman suunnitelmia on parhaita, fiilispohjalla ja aamulla ei koskaan tiedä mistä itsensä löytää illalla. 

Skumppaa, makkaraa ja saunoimme yömyöhään.

Auringon laskiessa vielä kastautuminen joessa.

Sitten päät tyynyyn, upeissa maisemissa...

Hyvin nukutun yön jälkeen leirin purku ja laskettelimme takaisin Jyväskylään, yhden pysähdyksen taktiikalla.