Tänään ehdin tallin puolelle ottamaan savut koneesta. Pikku huikat kaasareihin ja sehän hörähti kertalaakista käyntiin. Suoraan sanottuna hämmennyin ;) Eihän tämän näin helppoa pitänyt olla...
Nostin kierroksia ja tovin nokkaa sisään ajeltuani huomasin, että öljyä lensi jokapuolelle. Kone sammuksiin ja totesin venakoppien vuotavan. Ei ihme, kummassakin kopassa oli korkkitiiviste nätisti kaarella alareunasta.
Wilsonin kirjan ohjeiden mukaan olin kasannut tämän kohteen ilman liimoja. Palstalta vinkkejä, uudet tiivisteet liiman ja vaseliinin kanssa paikoilleen, vuodot oli näillä tempuilla tukittu. Kone käyntiin ja taas mentiin, kunnes toisessa kaasarissa ilmeni bensavuoto. Tästä selvittiin pienellä kiristelyllä ja lopulta pääsin maaliin saakka. Nokka olisi nyt ajettu sisään!
Öljypohjassa on pieni vuoto tai sanotaan tihkunta. Tämä olikin vähän odotettavissa, en laittanut tiivisteisiin mitään liimoja tarkoituksella. Tilkitsen tuon vuodon vasta sisäänajoöljyjen vaihdon jälkeen. Muuten voimanpesä näyttäisi pitävän öljyt sisällään eikä mitään ylimääräisiä ääniä kuulu.
Termostaatti tuli todettua toimivaksi ja kaasarit näyttäisivät toimivan paremmin kuin uskalsin odottaa. Kylmäkäynnistys ja muut sähköheebelit vaikuttaisivat olevan OK.
Huomenna pääseekin tekemään hienosäätöä. Sytkä lampun kanssa kohdalleen. Ilmanputsari pitäisi pestä ja siihen liittyvä letkuhelvetti selvittää. Laturi täytyy myös kytkeä sähköihin kiinni jotta pääsen testaaman senkin.
Tämähän alkaa vaikuttaa hyvältä! Palkitsin itseni vanilja-colalla ja saunalla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti