Eväitä syödessä metsästä sattui tulemaan pariskunta polkupyörillä ja heiltä saatiin vinkki että Ametistikaivoksen parkkipaikka olisi sittenkin ollut se oikea paikka ja sieltä olisi lyhin matka portaiden juurelle.
Auto ympäri ja köröteltiin takaisin. Muutama sata metriä kävelyä mökkien ohi ja sieltä löytyi lopulta kyltti. Tosin missään ei vieläkään puhuttu mitään portaista. Töppöstä toisen eteen ja nuolen osoittamaan suuntaan. Lämpömittari näytti tässä vaiheessa jotain +28C.
Kipitettiin portaat reippaasti ylös, huipulta löytyi sääasema ja "avokonttori"
Näköalapaikka löytyi kävelemällä hieman huipun yli. Tähän saatiin onneksi vinkki etukäteen, näköalapaikka ei meinaan näkynyt sääaseman juurelle ollenkaan.
Ukko-Luosto oli huiputettu ja seuraavaksi otettiin suunnaksi Pyhätunturi. Lämpömittari näytti edelleen lähemmäs 30 astetta lämmintä joten Pyhällä päätimme suorittaa huiputuksen tuolihissin voimin. Ei olisi jerkku riittänyt enää reisissä kiivetä rinnettä pitkin huipulle.
Huipulta löytyi ravintola joten maisemia ihasteltiin jäätelön voimin!
Hieman kulttuuria samalla ja kierrettiin huipulta löytyvä Huttu-Ukon taidereitti.
Päivä alkoikin olla jo pulkassa joten hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti Kemijärveä mistä olimme tulomatkalla bonganneet kivan leirintäalueen. Pyhän caravan parkki ei meinaan houkutellut, oli lähes yhtä karu hiekkakenttä kuin Rukan parkki ja hintalappukin oli aivan liian kova miljööseen nähden.
Pyhä-Luosto tunturitie oli hieman pettymys. Puiden keskellä ei kauheasti maisemia näkynyt ja tie oli aivan onnettomassa kunnossa. Isoja heittoja, töyssyjä ja 10 metrin välein asfaltti poikki joten tasaisin väliajoin kuului pamaus kun ylitettiin katkos...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti